Kirjastotemppuja ja huomionhakua – SML:n puolueprojektista on tullut farssi

Äärioikeistolainen Sinimusta liike on vuodesta 2020 toiminut yhdistys, jonka ydinjäsenet koostuvat kielletyn kansallissosialistisen Pohjoismaisen Vastarintaliikkeen (PVL) entisistä jäsenistä ja perussuomalaisista sekä sen nuorisojärjestöstä poispotkituista fasisteista. Henkilökohtaisten yhteyksien lisäksi SML:ää yhdistää perussuomalaisiin Suomen Sisu sekä Kansallismielisten liittouma, jonka jäsenistössä on sekä perussuomalaisten että SML:n aktiiveja. Liikkeen ydinaktiivit ovat jo aiemmin järjestäneet rotubiologiaa ja fasistista ideologiaa levittäviä salaisia seminaareja ympäri Suomea, sekä koordinoineet äärioikeistolaisia mielenosoituksia, kuten 188 Kukkavirtaa Turussa vuosina 2018-2023. Kun korkein oikeus kielsi Pohjoismaisen vastarintaliikkeen Suomessa vuonna 2020, Suomen äärioikeistoon syntyi tyhjiö, jota SML on viime vuosina yrittänyt täyttää.

SML on yrittänyt profiloitua vakavasti otettavana järjestönä, siinä missä muu äärioikeisto on usein salamyhkäisesti levittänyt “valkoisen vallankumouksen” propagandaa tai riitautunut keskenään. Sinimusta liike on osittain normalisoinut fasismia Suomessa, kun suurin osa sen jäsenistä toimii nyt puolueessa omalla nimellä ja omilla kasvoillaan. Vaikka osa puolueen kokouksista ja tapaamisista järjestetään salassa, on SML viime vuosina järjestänyt myös avoimempaa toimintaa siinä toivossa, että he voisivat houkutella mukaansa samanmielisiä henkilöitä, jotka eivät ole vielä yhtä vakaumuksellisia fasisteja.

Unelma omasta tilasta

SML:n puheenjohtaja Tuukka Kuru ja muut keskeiset aktiivit Kansallismielisten liittoumassa ovat vuodesta 2018 yrittäneet kerätä rahaa “Operaatio Kotkanpesä“-hankkeeseen. Projektin tarkoitus on ollut hankkia äärioikeistolle oma kiinteistö, kun monet sen vuokratuissa tiloissa järjestämistä tapahtumista ja keikoista on häädetty jo etukäteen tai viimeistään silloin, kun vuokranantaja on saanut tietää tapahtuman luonteesta. Suurin osan suomalaisista ei halua assosioitua natseihin, joten nämä ovat joutuneet järjestämään tapahtumia salassa vain pienien piirien sisällä, joihin on hankala ilmoittautua osallistumaan ulkopuolelta. 

“Kotkanpesän” (nimitetty Adolf Hitlerin suosikkilomapaikan mukaan) oli tarkoitus olla maaseudulla sijaitseva ja natsien omistuksessa oleva tila, mistä ei olisi mahdollista saada häätöä. Ruotsissa useammat äärioikeistolaiset liikkeet ovat hankkineet tällaisia tiloja, esimerkkeinä Det Fria Sverige (DFS:n) “Svenskarnas hus” ja Nordisk Styrkan omistama seurakuntatalo (toim.huom: SML järjesti 24.5.2025 “Awakening”-nimisen natsikonferenssin missä DFS:n puheenjohtaja Dan Eriksson osallistui puhujana).

Alussa Kotkanpesä-projektille järjestettiin useita tukitapahtumia ja “kansallismielisissä” piireissä kannustettiin ostamaan oheistuotteita, lahjoittamaan ja jopa tekemään testamenttilahjoituksia projektille. Vuosina 2021-2023 järjestettiin useampi kampanja ja seminaari KL:n ja SML:n johdolla, mutta sen jälkeen kumpikaan liike ei ole juurikaan jaksanut julkisesti mainostaa hanketta. Poliisin myöntämä rahankeräyslupa (RA/2021/1043) on vielä voimassa, mutta Kansallismielisten liittouma ei ole koskaan julkisesti maininnut, paljonko rahaa on kerätty ja paljonko vielä tarvitaan. Äärioikeiston foorumeilla on spekuloitu mitä rahalle on tapahtunut, ja hiljaisuudesta päätellen projekti on epäonnistunut. 

Kansallismielisten liittouman nettisivulla ilmoitetaan, että Operaatio Kotkanpesään kerätään edelleen rahaa.
Kansallismielisten liittouma järjesti “188 Kukkuvirta”-nimistä tapahtumaa Turussa vuosina 2018-2023. Vuoden 2018 kuvassa näkyy KL:n aktiivi (ja nykyinen puheenjohtaja) Terhi Kiemunki (havuseppele kädessä) ja eturivissä Pohjoismaisen vastarintaliikkeen Antti Niemi, Ville Nurmela ja Petri Nordman. Kaikki olivat ehdokkaina SML:n listoilla eduskuntavaaleissa 2023.

Kansallismielisten liittouma on menettänyt paikkansa äärioikeiston koordinaattorina, kun Sinimusta liike on monin tavoin ottanut roolia itselleen. KL esiintyi usein otsikoissa vuosina 2020-2023, kun sen aktiivit Teemu Torssonen ja Tero Ala-Tuuhonen olivat epäiltyinä Pekka Katajan (ps) murhayritykseen liittyen. KL:n puheenjohtajan pesti siirtyi myöhemmin Ala-Tuuhoselta Terhi Kiemungille, joka jätti Sinimustan liikkeen hallituksen vuonna 2023.

Taistelu julkisesta tilasta 

Unelmat omasta tilasta unohtuivat samaan aikaan, kun äärioikeiston sosiaalisen median kanaviin ilmestyi remonttikuvia “Kulttuurikeskus Otsolasta” vuonna 2023. Ensimmäiseksi Otsolan tapahtumaksi ilmoitettiin itsenäisyyspäivän jälkeinen konsertti 9.12.2023, ja samalla viikolla paljastettiin myös osoite: Koneenkatu 11, Hyvinkää. Autotalli tehdasalueella oli vuokratila, mutta vuokranantajaa ei paljoa kiinnostanut, että hänen tiloissaan järjestettiin natsikeikkoja, kamppailulajikilpailuja ja kansainvälisiä keskustelutilaisuuksia. Otsola-kollektiivi kertoi olevansa avoin vuokraamaan tilansa useammalle taholle, ja melko nopeasti Suomen natsialakulttuurin keskeiset toimijat tarttuivat tarjoukseen: keikkoja ja White Boy Summer -festivaalia järjestävä Tulenväki-kollektiivi, PVL:n kamppailukerho Veren laki ja Active Club -verkosto alkoivat järjestää tapahtumia Koneenkadulla. Myös natsien kansainvälinen musiikkiverkosto Blood & Honour ryhtyi järjestämään konsertteja Otsolassa, vaikka he lähtökohtaisesti käyttävät omia tilojaan Pirkanmaalla, Jyväskylässä ja Uudellamaalla.

Vapauden liiton Ossi Tiihonen ja SML:n Tuukka Kuru Otsolan parkkipaikalla Awakening-tapahtumassa 27.4.2024. Kuvassa näkyy myös unkarilaisen fasistijärjestön Legio Hungarian jäsenet.

Otsolasta tuli nopeasti myös Sinimustan liikkeen vakiopaikka, ja jo keväällä 2024 järjestettiin sekä Taistelumme 2 -seminaari että kansainvälisempi Awakening-tapahtuma, joka toimii jatkeena Tuukka Kurun vuonna 2018-2019 järjestämiin konferensseihin

Toimimalla julkisessa osoitteessa natsiliike halusi vuonna 2024 näyttää, että uskaltaa nyt toimia itsevarmuudella ja avoimesti, mikä tuo legitimiteettiä heidän liikkeelleen. Julkisesti toimiminen mahdollisti myös sen, että toimittajat ja antifasistit pystyivät seuraamaan, keitä Otsolan tapahtumiin osallistui, mutta pitkällä aikavälillä kaikki äärioikeiston infrastruktuuri helpottaa rekrytointia ja kasvua. Vain noin vuoden toiminnan jälkeen, Otsolaa tuhoutui käyttökelvottomaksi tulipalossa ja äärioikeisto menetti tilansa. 

PVL:n Veren laki-banneri Otsolassa tulipalon jälkeen. Kuva: Ronnie Holmberg / Yle

Lukupiirejä ja mediahuomiota

Oman tilan menettäminen oli äärioikeistolle iso vastoinkäyminen, ja Sinimustalle liikkeelle yksi lisähaaste. SML hyväksyttiin puoluerekisteriin 6.6.2022, vaikka monet nostivat esille, että puolueohjelma oli ristiriidassa kansainvälisen oikeuden ja perustuslain kanssa. Puolue osallistui eduskuntavaaleihin vuonna 2023 neljässä vaalipiirissä 88 ehdokkaalla, mutta sai vain 2307 ääntä (0,07 %). Korkein hallinto-oikeus (KHO) myönsi 23.4.2024, että SML:n hyväksyminen puoluerekisteriin oli erehdys, ja Sinimustat menettivät asemansa puoleena eivätkä saaneet osallistua samana keväänä EU-vaaleihin. Puoluerekisteriin pääseminen vaatii 5000 allekirjoituksen keräämistä vuoden sisällä, mikä on iso haaste pienelle liikkeelle. SML käytti paljon resursseja ensimmäisellä kerralla, pakottaen sen aktivistit seisomaan toreilla ja kaduilla ympäri Suomea muun aktivismin ohessa. Viime vuonna SML joutui aloittamaan samaisen prosessin uudestaan. Allekirjoitusten keräämisen hidas tahti oli liikkeelle stressaava, mutta se sai tarvittavat allekirjoitukset kasaan vähän ennen vappua 2025. Kerätäkseen riittävän määrän allekirjoituksia SML joutui masinoimaan kohuja saadakseen huomiota puoluehankkeelleen.

Lukupiirien järjestäminen kirjastoihin on kuulunut Sinimustien taktiikoihin jo pidemmän aikaa, mutta kuluneena talvena siitä tuli liikkeen tärkein aktivismimuoto. Muu toiminta joutui takapenkille, kun SML:n aktiivit pakotettiin kirjastoihin pelamaan Afrikan tähteä ja lukemaan natsipamfletteja huomionhaun nimissä. Äärioikeiston ulkopuolella SML on nykytilanteessa marginaalinen projekti, ja performatiivinen aktivismi on yksi keino, jonka avulla se pyrkii saamaan sympatiaa ja tukijoita. Lukupiirien lopputulos on kuitenkin ollut lähinnä nöyryttävää sen aktivisteille. Itsenäisyyspäivänä 2024 järjestetty lukupiiri keskuskirjasto Oodissa houkutteli mukaan noin kymmenen Sinimustaa ja muuta äärioikeistolaista, mutta moninkertaisesti enemmän antifasistisia vastamielenosoittajia.

SML yritti tammikuussa ja helmikuussa 2025 järjestää kirjastotempauksia useammassa kaupungissa. Niiden oli tarkoitus huipentua Kalevalan päivään 28.2, jolloin pyrkimyksenä oli järjestää samanaikaisia lukupiirejä koko maassa. Loppujen lopuksi järjestön aktivistit järjestivät lukupiirit Naantalissa ja Helsingissä Rikhardinkadun kirjastossa. Muutamissa pienemmissä kaupungissa SML ilmoitti jälkikäteen järjestävänsä kokouksia.

Kirjastot ovat julkisia tiloja, mutta eivät silti ole velvollisia antamaan tilaa ihmisvihamielisille fasistijärjestöille. Jyväskylän pääkirjaston ja Tampereen Metsokirjaston henkilökunta on häätänyt SML:n lukupiirit pois tiloistaan. Monissa kaupungeissa paikalliset antifasistit ovat myös vastustaneet natsien lukupiirejä, mikä on luonut kirjastoille painetta ottaa kantaa. Sinimusta liike on tietoisesti yrittänyt luoda tästä kamppailua sen sananvapauden rajoittamisesta (jotain, minkä he fasistisen puolueohjelmansa mukaan poistaisivat muilta ihmisiltä, mikäli pääsisivät valtaan). Loppujen lopuksi sananvapaus ja kirjallisuus eivät kiinnosta heitä, vaan kyseessä on taistelu julkisesta tilasta ja konflikteista, joiden kautta on mahdollisuus saada näkyvyyttä ja allekirjoituksia puoluehankkeeseen. 

SML:n lukupiiritemput ovat herättäneet keskustelua siitä, kannattaako antifasistien antaa heille huomiota, kun natsit haluavat nimenomaan sitä. Mikä meitä vaivaa -podcast kommentoi ilmiötä Instagramissa (15.1), ja huomautti, että tämä on fastistien paljon käyttämä tapa haastaa liberaalia konsensusta – jos kirjasto ei suvaitse rasistisia tapahtumia, rasistit saa mahdollisuuden uhriutua. Jos kirjasto sulkisi näitä tapahtumia ulos kaikessa hiljaisuudessa, ne saisivat vähemmän huomiota. Kielto ei kuitenkin takaa, että fasistit eivät tulisi paikalle striimajien kanssa hakemaan konfliktia. Fasistien järjestäytymistä julkisesti ei kuitenkaan pidä missään nimessä hyväksyä, ja fasistien läsnäolo julkisissa tiloissa ei saa normalisoitua.

Vappuna yhteenottoja Tampereella 

SML ilmoitti huhtikuussa 2025 saaneensa tarvittavat 5000 allekirjoitusta rekisteröityäkseen uudestaan puolueeksi. SML ilmoitti myös järjestävänsä neljättä kertaa “Valkoinen vappu” -nimellä kulkevan vappumarssin Tampereella. Fasistisen marssin järjestäminen Suomen perinteisessä työväenliikkeen keskuksessa, työväen juhlapäivänä, on symbolisesti merkittävää, ja toinen keino luoda konfliktia vasemmiston kanssa näkyvyyden toivossa. Pohjoismainen vastarintaliike yritti tehdä samaa Ruotsissa vuosina 2018-2019, kun sen jäsenmäärät olivat huipussaan. Ensimmäisinä vuosina SML onnistui keräämään noin 40-60 jäsentä Tampereen vappumarsseihin, missä antifasistiset mielenosoitukset olivat kuitenkin aina isompia.

Tänä vuonna natsien Active Club -verkosto ilmoitti järjestävänsä ns. “mustan blokin” SML:n vappumarssiin. Mustiin vaatteisiin pukeutuneita ja naamioituneita natseja on näkynyt myös itsenäisyyspäivän “Suomi herää” ja 612-marsseilla, ja huligaaniestetiikasta kiinnostuneet nuoret natsit ovat saaneet paljon näkyvyyttä. Monet SML-jäsenet, kuten Eemil Virkkunen, ovat aktiivisesti olleet mukana myös Active Club -toiminnassa. Tappeluun valmistuneet natsit julkisesti osana SML:n tapahtumia on kuitenkin merkki siitä, että puolue ei joko enää välitä näkyykö sen väkivaltainen ideologia ulospäin, tai ei edes halua peittää sitä. Tämä on myös merkki siitä, että SML:n toimintaan osallistuminen ei edellytä kravattiin pukeutumista ja omilla kasvoilla esiintymistä.

“Valkoinen vappu” ja antifasistinen mielenosoitus Tamperella 1.5.2025. Kuva: Eelis Berglund / Lehtikuva

Vappupäivänä 2025 noin kaksisataa antifasistia oli saapunut Jugendtorille, missä Sinimusta liikkeen oli tarkoitus kokoontua. Noin 100 fasistia sai mellakkapoliisien suojaamana pystyttää teltan ja äänentoiston, mutta heidän puheensa eivät kuuluneet juurikaan antifasistisien huutojen alla. Fasisteja päin heitettiin kananmunia ja hätäsoihtu, mikä johti siihen, että poliisi ampui kumiluoteja käyttävällä FN303-projektiiliaseella antifasisteja ja sivullisia päin. 

Edellinen kerta, kun FN303-asetta käytettiin poliittisessa mielenosoituksessa, oli itsenäisyyspäivänä 2015. Tällaiset ylilyönnit poliisin toimesta näyttävät, että viranomaisilla ei ollut riittäviä resursseja natsien kulkueen turvaamiseksi vastamielenosoitukselta. Kun SML vihdoin pääsi liikkeelle, sen marssia häirittiin jatkuvasti sivuilta. Yksi nuori natsi hyökkäsi kadulla erään naisen kimppuun, mutta saikin antifasisteilta lyöntejä kasvoihin. Paikalle tuli myös ryhmä Active Club -natseja, jotka someuhosta huolimatta jäivät passiivisesti vain seisomaan viereen.

Sinimustan liikkeen kevät on vaatinut paljon resursseja sen jäseniltä, ja jää nähtäväksi, jaksavatko kaikki aktivistit näitä haasteita. Puoluerekisteristä poisto oli sinimustille vaikea paikka, koska kevään kuntavaalit olivat ainut parlamentaarinen mahdollisuus saada SML:n edustaja parlamentaariseen politiikkaan, edes teoreettisesti. Nyt oikeusministeriö käsittelee uudestaan SML:n puoluehakemuksen. Vaikka sinimustat ovat poistaneet törkeimmät ja perustuslain vastaiset lauseet puolueohjelmasta, tosiasia on, että kyseessä on avoimesti rasistinen ja fasistinen ryhmä, joka pitäisi lakkauttaa. Sinimustalla liikkeellä ja muilla äärioikeistolaisilla ei ole mitään asiaa Suomen parlamentaariseen politiikkaan, ja niiden ideologia on vaara demokratialle. Jatketaan yhdessä fasismin vastustamista kaikissa sen muodoissa!

Lue myös: