Kuva Jyväskylän kirjastopuukotuksesta natsien hyökkäyksen jälkeen 30.1.2013.
Tammikuun 30. päivä 2023 tuli kuluneeksi kymmenen vuotta tapahtumasta, joka tunnetaan Jyväskylän kirjastopuukotuksena. Tuolloin kolme uusnatsia hyökkäsi juuri julkaistun Äärioikeisto Suomessa -kirjan tiimoilta kaupunginkirjastossa järjestettyyn tapahtumaan Jyväskylässä. Otimme yhteyttä tapahtumapaikalla tuolloin olleisiin antifasisteihin ja heidän kokemuksiinsa pohjaten kerromme tässä artikkelissa ja erikseen julkaistavassa haastattelussa, mitä tuona päivänä tapahtui, ja millainen merkitys asialla oli äärioikeistolle ja sen vastustamiselle Suomessa.
“Päivän sana on ennakoiva hyökkäys”
Lokakuussa 2012 julkaistiin Li Anderssonin, Mikael Brunilan ja Dan Koivulaakson yhdessä kirjoittama kirja Äärioikeisto Suomessa – Vastarintamiehiä ja metapolitiikkaa. Teoksen kirjoittaminen sai alkunsa norjalaisen natsiterroristi Anders Behring Breivikin vuonna 2011 tekemän terrori-iskun jälkeen. Kirjan välittömänä yhteiskunnallisena taustakontekstina oli Suomessa perussuomalaisten jytky vuoden 2011 eduskuntavaaleissa ja vuoden 2008 finanssikriisin aikoihin uudelleen alkanut äärioikeiston järjestäytyminen.
Tammikuussa 2013 JKLDIY-toimintaryhmä, Jyväskylän yhteiskunnallinen opisto ja Vasemmistonuoret järjestivät kirjan esittelytilaisuuden Jyväskylän kirjastossa. Tilaisuus järjestettiin täydelle salille. Lähes sata ihmistä tuli kuuntelemaan, kun kirjan kirjoittajista Andersson ja Brunilla kertoivat teoksesta.
Tilaisuuden alkaessa salin sisällä olleet kuulivat ulkoa särkyneiden pullojen ääntä ja kovaäänistä huutoa. Natsit olivat hyökänneet Jyväskylän kirjastoon. Natsijärjestö Pohjoismaisen Vastarintaliikkeen (PVL) jäsenet Sebastian Lämsä, Paavo Laitinen ja Sampsa Muhonen pyrkivät väkivaltaa käyttäen sisään tapahtumaan. Ovella vahdissa olleet antifasistit onnistuivat kuitenkin torjumaan natsien hyökkäyksen ja ajamaan nämä käpälämäkeen. Tappelun aikana yhtä ovivahdeista puukotettiin, mutta tämä antoi takaisin hyökkääjille teleskooppipampusta. Pakoon lähteneet natsit joutuivat väistämään heidän peräänsä lentävää tuolia. Tapahtuman järjestäjät katsoivat parhaaksi jatkaa tapahtuma loppuun suunnitellusti. Hyökkäyksen takia sama tapahtuma järjestetiin myöhemmin myös uudestaan osoituksena siitä, etteivät natsien pelotteluyritykset onnistu.
Tapahtumaa edeltävänä päivänä Laitinen oli käynyt keskustelua Skypen chätissä PVL:n johtohahmoihin kuuluneen Ali Kaurilan kanssa. Keskustelut osoittavat kirjastohyökkäyksen olleen paitsi suunniteltu myös natsijärjestön johdon hyväksymä isku. Natsit keskustelevat julkaistuissa chat-viesteissä, että antifasisteilla alkaa olla liian paljon itseluottamusta. Kaurila ohjeisti Laitista: “päivän sana on ennakoiva hyökkäys. Saman tein taju pois kun joku kattoo pataan tai on naamio”.
Kaikille paikalle olleille ihmisille oli selvää, että jos antifasistit eivät olisi olleet puolustamassa ovea, pullokasseilla ja puukolla aseistautuneet natsit olisivat päässeet sisään ja aiheuttaneet todennäköisesti vielä pahempaa jälkeä. Tapahtuma oli konkreettinen esimerkki siitä, mitä tarkoitamme kutsuessamme antifasismia liikkeiden itsepuolustukseksi. Vaikka poliisia oli informoitu tapahtuman järjestäjien toimesta etukäteen siihen kohdistuneista uhkista, virkavalta tuli paikalle vasta sen jälkeen, kun hyökkäys oli jo ohi. Antifasistisen itsepuolustuksen oikeutus toistuu tapahtuman osallistujien kommenteissa. Yksi paikallaolijoista sanallisti kirjoituksissaan monien tuntemuksia:
“Tilaisuudesta jäi kokemus, että ilman ovelle jääneiden ihmisten vastarintaa minäkin olisin voinut saada puukosta. Poliiseja ei ollut paikalla, vaikka kirjaston vahtimestari oli soittanut poliisille etukäteen. Toinen kokemus oli, että iskun uhrit marginalisoitiin mediassa. Keskustelua käytiin näkökulmasta, jossa “tavalliset” ihmiset eivät joudu äärioikeiston väkivallan kohteeksi.”
Kirjastopuukotuksen poliittinen konteksti
“Uusnatsien hyökkäys äärioikeistoa käsittelevän kirjan julkaisutilaisuuteen oli eräänlainen käännekohta poliittisen väkivallan lähihistoriassa.”, kirjoitti Kansan Uutiset uutisoidessaan tapahtuman 10-vuotispäivästä.
Kirjastoon tehdyn iskun takana oli Pohjoismainen Vastarintaliike, joka tunnettiin vuoteen 2015 asti vielä nimellä Suomen Vastarintaliike (SVL). Ruotsista kopioidun ja alussa sieltä käsin täysin ohjaillun natsijärjestön toiminnan pohjalla oli tietoisesti käytetty väkivalta vastustajaksi katsomiaan ja usein täysin satunnaisia ihmisiä kohtaan. Jyväskylän kirjastopuukotus oli osa natsiväkivallan sarjaa, jota PVL:n olemassaolon aikana nähtiin varsinkin vuosina 2010-2016, ja joka johti Jimi Karttusen murhaan Helsingin Asema-aukiolla vuonna 2016. PVL toimi Suomessa vuosina 2008-2020, jonka jälkeen se kiellettiin korkeimmassa oikeudessa. PVL:n aktiiveista monet jatkavat toimintaansa Sinimusta Liike (SML) -puolueviritelmässä, joten SML rakentuu samalle natsiväkivallan jatkumolle, jonka osa Jyväskylän kirjastopuukotuskin on.
Kirjastoon hyökkäsivät PVL:n jäsenet Lämsä ja Laitinen sekä järjestön reunamilla vaikuttanut Muhonen. Antifasistien keskuudessa arvioitiin, että Lämsä ja Laitinen sekä muutamat muut PVL:n jäsenet, kuten lukuisiin pahoinpitelyihin ja Jimi Karttusen murhaan syyllistynyt Jesse Torniainen, muodostivat natsijärjestön sisällä terrorisiiven, joka oli erityisen kiinnostunut korkeamman asteen väkivallasta ja suorasta toiminnasta. PVL:ää Suomessa vuosina 2008-2012 johtanut ja natsiliikkeen sittemmin jättänyt Esa Henrik Holappa vahvistaa muistelmateoksessaan, että “järjestön sisälle oli rakentunut suoraa toimintaa kannattavien klikki”, jonka jäsenet “ajattelivat väkivallan käytön lisäävän järjestön näkyvyyttä”. Holappa kirjoittaa myös, että PVL:n natsien keskuudessa “Äärioikeisto Suomessa -kirjaa pidettiin järjestön vastaisena hyökkäyksenä”.
Lämsä, Laitinen ja Torniainen ovat kaikki toimineet jo vuosikymmenen Suomen uusnatsiliikkeessä aivan viime vuosiin asti. Torniainen on yhdistetty viimeisten vankilatuomioidensa jälkeenkin natsien toimintaa rahoittavaan No Compromise Clothing -verkkokauppaan, ja Lämsä pidätettiin maaliskuussa 2021 epäiltynä törkeään henkeen tai terveyteen kohdistuvan rikoksen, mahdollisesti pommi-iskun, valmistelusta. Lämsän tapaukseen liittyvistä asiakirjoissa poliisi katsoo hänen olevan ”poliittisesti aktiivinen ja kykenevä valmistamaan räjähteitä”. Tätä kirjoitettaessa Lämsän takavarikointitapaus on edelleen keskusrikospoliisin tutkinnassa. Muhonen jatkoi kirjastopuukotuksen jälkeen natsitoimintaa Jyväskylässä pyörittämällä vuosina 2013-2016 toiminutta Ferus Finnum -natsivaatekauppaa.
Jälkiseuraukset ja -keskustelu
Jyväskylän kirjastopuukotuksen jälkeen itse puukotuksen tehnyt Lämsä meni maan alle ja pakeni poliisia melkein kaksi vuotta. Natsin pakomatka päättyi, kun hän jäi vahingossa kiinni Kuopiossa vuoden 2014 lopulla. Muutamaa kuukautta myöhemmin tapahtumia käsiteltiin Keski-Suomen käräjäoikeudessa, jossa Lämsä sai puolitoista vuotta ehdollista vankeutta ja tuhansien eurojen vahingonkorvaukset.
Hyökkäykseen osallistuneen Laitisen luottotiedot taas saivat kovan kolauksen, kun häntä syytettiin lisäksi 368 henkilöön kohdistuvasta henkilörekisteristä, jossa hän oli luokitellut henkilöitä sellaisiin kansioihin kuin “vasemmisto”, “juutalaiset” tai “rotupetturit”. Laitinen tuomittiin rikoksesta, ja hän joutui maksamaan yhteensä yli 50 000 euroa korvauksia. Vaikka PVL kieltää jäseniään puhumasta virkavallalle, Laitinen jaaritteli järjestötovereistaan ummet ja lammet poliisin kuulustelussa. Lisäksi tapahtumaa natsihyökkäykseltä suojanneista antifasisteista kaksi tuomittiin sakkoihin. Kirjoitimme tuolloin välittömästi tuomioista:
Varisverkosto pitää natsien tuomioita lievinä. Varsinkin turvallisuushenkilöä puukottaneen Sebastian Lämsän ehdollinen tuomio on vaatimaton kun ottaa huomioon hänen jatkuvan rikollisen toimintansa. Lisäksi pidämme kohtuuttomana, että tilaisuuden suojelijat, jotka laittoivat terveytensä peliin suojellakseen tilaisuutta ja luentosalissa olleita ihmisiä, saivat minkäänlaisia tuomioita. Toki olemme helpottuneita etteivät he joutuneet vankilaan, kuten syyttäjä toisen osalta vaati. Osallistumme osaltamme keräämään rahaa sakkojen maksamiseen. Jos haluat osallistua sakkojen maksamiseen laita meille sähköpostia. Ruotsista on esimerkkejä siitä, miten itsepuolustuksesta natseja vastaan voi saada pahemman tuomion kuin natsien suorittamasta hyökkäyksestä.
Natsien hyökkäys Jyväskylän kirjastoon tuomittiin laajasti vasemmalta oikealle. Muun muassa oikeistolaiset pääministeri Jyrki Katainen ja presidentti Sauli Niinistö tuomitsivat hyökkäyksen. Sen sijaan vähemmän yllättäen perussuomalaisista löytyi ymmärrystä natsiväkivallalle. Kansanedustaja Juho Eerola, joka on sittemmin toiminut mm. eduskunnan varapuhemiehenä, ei pelkästään vähätellyt natsiväkivaltaa, vaan antoi ohjeita uusnatseille miten nämä olisivat pääseet sisään saliin menemällä “muina miehinä muiden joukossa”. Äärioikeistoa seuranneilta ei jäänyt huomaamatta, että samaisen Eerolan eduskunta-avustaja Ulla Pyysalo oli aiemmin hakenut PVL:n jäseneksi.
PVL:n väkivaltaisia hyökkäyksiä tehneiden uusnatsien ja perussuomalaisten välisiä kytköksiä on dokumentoitu läpi 2010-luvun. Perussuomalaisten nousu ja muutos oikeistopopulismista radikaalioikeistolaiseksi puolueeksi ovat osa samaa poliittisen ympäristön muutosta, jossa äärioikeistolaiset kokevat voivansa toimia aiempaa avoimemmin ja hyökätä julkisiin tilaisuuksiin. Toimipa äärioikeisto kaduilla tai kabineteissa, koko yhteiskunnan tehtävä on vastustaa sen toimintaa.
PVL jatkoi toimintaansa vielä useamman vuoden vuonna 2013 tapahtuneen Jyväskylän kirjastopuukotuksen jälkeen. Vasta Jimi Karttusen tappaminen järjestön keskeisen aktiivin toimesta vuonna 2016 käynnisti tapahtumakulun, jonka seurauksena natsijärjestö kiellettiin Suomessa korkeimman oikeuden päätöksellä vuonna 2020. Kieltoprosessin aikana kävi ilmi, että poliisihallitus oli pohtinut mahdollisuutta kieltää PVL:n jo Jyväskylän kirjastopuukotuksen rikoskäsittelyn yhteydessä. Puukotuksen jälkeen vaadittiin kuitenkin vielä useita pahoinpitelyjä ja lopulta kuolonuhri, jotta natsijärjestön kieltäminen toteutettiin.
Katso myös:
- Paikallisen antifasistin haastattelu Jyväskylän kirjastopuukotuksesta (2023)
- Jyväskylän #kirjastopuukotus oikeudenkäynnistä (2015)
- Jyväskylän kirjastopuukotus meemeinä (2015)
- Uusnatsilahko Suomen Vastarintaliike pähkinänkuoressa (2014)
- Paikallisten pahoinpitely ja yhteistyö immosten kanssa osa natsien kasvustrategiaa (2015)