Yksi Suomen äärioikeiston merkittävimmistä nettisivuista 2020-luvulla on ollut Partisaani. Mediaprojekti perustettiin toukokuussa 2020, jolloin Pohjoismainen Vastarintaliike (PVL) lakkasi julkaisemasta uutta materiaalia Kansallinen vastarinta -sivustollaan ja aloitti uuden Partisaani-nimisen sivuston. PVL:n Suomen osasto oli silloin ollut jo kolme vuotta kielto-oikeudenkäynnissä ja lopulta se kiellettiin korkeimmassa oikeudessa syyskuussa 2020. Järjestö oli kuitenkin jo oikeusprosessin aikana etsinyt keinoja, joilla se voisi jatkaa toimintaansa. Eri ryhmiä perustettiin prosessivuosina hoitamaan eri toimintoja – esimerkiksi Veren laki keskittyi kamppailuharjoitusten ja –kilpailujen järjestämiseen äärioikeistolaisille, kun taas Kielletyt kirjat -kustantamo julkaisi ja myi kansallissosialistista kirjallisuutta. Nämä kaksi projektia ovat edelleen aktiivisia, ja ne järjestävät ja osallistuvat suljettuihin tapahtumiin natsipiireissä. PVL:n muut julkisesti toimivat aloitteet, kuten lyhytkestoinen Kohti vapautta -projekti ja Suomalaisapu ry, on nykyään kuopattu. Syksyllä 2025 hiljeni myös liikkeen tiedotuskanava Partisaani.
Pohjoismainen Vastarintaliike on kansallissosialistinen järjestö, joka perustettiin Ruotsissa vuonna 1997. 2000-luvulla se levisi muihin Pohjoismaihin, ja Suomen osasto perustettiin vuonna 2007. Järjestö julkaisee Ruotsissa ja Tanskassa propagandaansa Nordfront-nettisivun kautta, sekä Norjassa Frihetskamp-nimellä. Tanskalaiset ja norjalaiset osastot ovat 2020-luvulla muuttuneet melkein kokonaan epäaktiivisiksi, ja ainoastaan ruotsalainen emojärjestö toimittaa ja julkaisee materiaalia päivittäin. Nordfront-sivuston päätoimittajat ovat myös julkisia henkilöitä, mikä on ollut osa järjestön strategiaa luoda legitimiteettiä propagandalle. Se on kuitenkin myös johtanut siihen, että kaikki sen päätoimittajana toimineet henkilöt ovat vuosien varrella saaneet lukuisia tuomioita kiihottamisesta kansanryhmää vastaan. Nordfrontin aiempi päätoimittaja Fredrik Vejdeland on vuodesta 2024 toiminut PVL:n johtajana, kun järjestön pitkäaikainen johtaja Simon Lindberg jäi pois kymmenen vuoden jälkeen. Suomessa PVL käytti kotisivunaan Vastarinta.com-sivustoa ja julkaisi osittain Nordfront-sivujen käännettyä materiaalia oman tuotannon ohella. Suomen osasto käytti myös Kadulle.com-osoittetta järjestön materiaaleja myyneelle nettikaupalle, vaikka sen asiakastiedot hakkeroitiin useampaan otteeseen, minkä myötä paljastui tukijoiden ja jäsenien yhteystietoja.
PVL käytti vuodesta 2016 Kohti vapautta -nimeä mielenosoituksissa ja julkaisi myös uutisia uudella Kohti vapautta -nettisivulla, jonka domain oli rekisteröity Jyväskylän kirjastopuukotukseen osallistunut Paavo Laitisen nimiin. Kielto-oikeuden aikana järjestö poisti ja anonymisoi paljon tietoja vastarinta.com-nettisivulta, mukaanlukien jäsenten esittelyjä, podcasteja ja verkkokaupat. Keväällä 2020 Vastarinta-sivua ei enää päivitetty, ja vaikuttaa siltä, että PVL teki silloin päätöksen yrittää katkaista kaikki välit vanhaan järjestön, perustaen “uusia” projekteja tilalle. Nyt on myös suomalaisen kansallissosialismin äänitorvi Partisaani hiljennyt samalla tavalla, ilman että mitään uutta on tullut sen tilalle. Mikä on siis muuttunut viidessä vuodessa?
Partisaani-sivusto ilmestyi vuodesta 2020 lähtien ja pyrki jäljittelemään tavallisia uutissivustoja ulkoasultaan, mutta vihreä grafiikka ja kirjoitustyyli paljastivat heti sen olevan Vastarinta- ja Kohti vapautta -sivujen kruununperijä. Sivulla uutisoitiin natsitoiminnasta, kuten PVL:n omista Veren laki -treeneistä ja Kansallisradikaalia toimintaa -Telegram-kanavasta, ja raportointi oli samantyylinen kuin aiemminkin, vaikka järjestö ei enää ottanut kunniaa aktivistien toiminnasta. Sen sijaan tekijöiksi merkittiin nimettömät “kansallisradikaalit aktivistit”, vaikka tekijöiden henkilöllisyys oli usein huonosti anonymisoitu.
Partisaanin “uutiset” olivat pitkälti samaa äärioikeistolaista propagandaa sekä antisemitistisiä salaliittoteorioita ja epätoivoisia doxxausyrityksiä, jotka kohdistuivat antifasistisiin Twitter-tileihin, kuin aiemminkin. Sivujen sävy oli suurin piirtein sama kuin silloin, kun toimintaa tehtiin vielä PVL:n nimissä, ja sivuston tarkoitus on tuskin ollut fasistisen sanoman valtavirtaistaminen tai levittäminen uusille lukijoille, koska sisältö oli varsin ilmeistä natsipropagandaa. Vuosina 2023-2025 Partisaani tiedotti, että se tulee keskittymään enemmän analyyseihin “uutisten” sijaan, ja nettisivua päivitettiin tästä eteenpäin harvemmin. Harvana poikkeuksena sivuston kirjoittajien anonyymiydestä toimi natsimuusikko ja keikkajärjestäjä Juho “Kaarna” Kettunen, joka julkaisi pohdintoja pakanauskonnosta ja natsiaatteesta kolumnissaan. Partisaani julkaisi tässä vaiheessa myös useampia fasismin ja kansallissosialismin “klassikkotekstejä” suomeksi, kuten Julius Evolan kirjoituksia. Ylipäätään julkaisuja tuli kuitenkin yhä harvemmin. Partisaani ei ole syyskuun 2025 jälkeen julkaissut mitään, ja sivun domain on poistettu. Partisaanin Telegram-kanava on poistanut kaikki ennen 1.7.2024 julkaistut viestit, ja viestit on asetettu poistettavaksi automaattisesti viiden kuukauden kuluttua.
Kansallisosialismi menettää äänitorvensa Suomessa
Partisaani-projekti ei ole puoleen vuoteen julkaissut mitään, ja sen nettisivut on poistettu käytöstä. Katkoja on kuitenkin ollut jo vuosien varrella, koska monet palvelintarjoajat eivät suostu ylläpitämään natsimateriaalia. Näissä tapauksissa Vastarinta, Kohti vapautta, ja Partisaani-sivut ovat kuitenkin aina palanneet takaisin parin viikon jälkeen uudessa domainissa. Tällä kertaa hiljaisuus kertoo paljon, mutta herättää myös kysymysmerkkejä: Yhdysvallat määritti PVL:n terrorijärjestöksi vuonna 2024, mikä on vaikeuttanut emojärjestön toimintaa mm. siten, että järjestön pankkitilit on jäädytetty ja sen johtajat eivät voi enää matkustaa tiettyihin maihin. Silti Ruotsin PVL ylläpitää nettisivujaan ja jatkaa toimintaa. Ei ole todennäköistä, etteikö Partisaani, joka on (huonosti) yrittänyt peittää historiansa, mutta kuitenkin väittää, ettei ole Pohjoismaisen Vastarintaliikkeen virallinen sivu, pystyisi ylläpitämään läsnäoloaan netissä ja Telegramissa.
Toinen mahdollisuus on, että projekti on viime vuosina pyörinyt vain yhden tai kahden aktiivin voimin, jotka ovat nyt syystä tai toisesta estyneet toimimasta. Yksi syy voi olla yllättävä viranomaistoiminta (esimerkiksi tutkintavankeus jostain vakavasta rikoksesta). On myös mahdollista, että nämä aktiivit eivät enää jaksa tai haluaa jatkaa työtään, vaikka se onkin viime vuosina lähinnä ollut äärioikeiston vanhojen tekstien uudelleenjulkaisua, nopeasti käännettyjä englanninkielisiä artikkeleita ja “uutisia” äärioikeiston sometilien julkaisujen perusteella. Muutos on kuitenkin huomattava, sillä tämä on ensimmäistä kerta yli 15 vuoteen, kun kansallissosialistista aatetta edustavaa mediaprojektia ei ole olemassa Suomessa, poislukien pienemmät somekanavat ja sisäänpäin kääntyneet pienet distrot ja blogit. Tämä tekee kansallisosialistisen liikkeen viestinnästä hajanaisempaa, eikä sillä ole minkäänlaista edes varteenotettavuutta teeskentelevää viestintäkanavaa. Se myös tarkoittaa, että johtavat virtaukset Suomen äärioikeistossa ovat tällä hetkellä “Nationalism 3.0” -ajattelua edustavat Active Club -kaveripiirit ja etnonationalismia ja uusfasismia edustava Sinimusta liike, joka pystyy järjestämään puolijulkisia tapahtumia ja osallistumaan vaaleihin, mutta ei ole juurikaan onnistunut rekrytoimaan aktivisteja omien piirien ulkopuolella. Partisaanin mediaprojektin kuoppaaminen tarkoittaa myös, että kansallissosialismin näkyvin aatteellinen äänitorvi Suomessa on hiljentynyt.
Lue myös: