Hufvudstadsbladet-lehti uutisoi 16. toukokuuta äärioikeistolaisten ryhmien yrityksistä lähestyä nuoria Tikkurilan Dixi-kauppakeskuksessa rekrytointitarkoituksessa. Artikkelin mukaan Vantaan nuorisotoimen ja poliisin tietoon on tullut tapauksia, joissa äärioikeistolaiset toimijat ovat lähestyneet alaikäisiä tarkoituksenaan levittää ideologiaansa nuorten keskuuteen.
Suomenkielisessä mediassa tapahtuneeseen ei ole toistaiseksi tartuttu lainkaan. Äärioikeiston yrityksiä rekrytoida nuoria toimintaansa on aiemmin nostanut esiin Vantaan kaupunginjohtaja Ritva Viljanen kaupungin koronaa koskevassa tiedotustilaisuudessa 29. huhtikuuta. Tuolloin uusnatsit olivat kiinnittäneet mainoksiaan kaupunkikuvaan ja jakaneet materiaalejaan suoraan postilaatikoihin. Nuorten henkilökohtainen lähestyminen julkisissa tiloissa on kuitenkin vielä asteen verran törkeämpää ja kertonee paitsi edellisten “mainoskampanjoiden” heikosta menestyksestä, myös äärioikeistolaisten toimijoiden epätoivosta löytää uusia jäseniä hiipuvaa toimintaansa elävöittämään.
Kaupunginjohtaja Viljasen tiedotustilaisuudesta tai HBL:n artikkelista ei käy ilmi, mikä äärioikeistoryhmittymä on kyseessä. Järjestäytäytyneistä äärioikeistoryhmistä tämänkaltaista katupropagandaa on aiemmin tehnyt erityisesti Pohjoismainen vastarintaliike (PVL), joka toimii myös Kohti vapautta -nimellä. PVL:llä on aktiivisia jäseniä Vantaalla.
Osa laajempaa rekrytointia
Alaikäisten suora kosiskelu on verrattain uusi käänne uusnatseille, joiden ryhmistä ainakin osa korosti Suomessa julkisesti etteivät alaikäiset saa liittyä järjestöön (eri asia on, miten tämä toteutui käytännössä). Räikeä poikkeus tästä tapahtui huhtikuussa 2018, PVL:n uusnatsit häiriköivät lapsia Rastilassa kesken koulupäivän natsipropagandallaan. Vaikuttaa kuitenkin siltä, että PVL:n väliaikaisen kieltämisen jälkeen järjestö on heittänyt jo aiemmin matalat standardinsa katuojaan ja alkanut epätoivoissaan lähestyä yhä nuorempia ihmisiä niin kaduilla kuin verkossa.
Uusien jäsenten rekrytoiminen lentolehtisiä jakamalla ja puhuttelemalla heitä kaupungilla on yksi osa äärioikeistolaisten kasvustrategiaa, johon on Suomessa kuulunut myös muun muassa paikallisten pahoinpitely, yhteistyö muiden äärioikeistolaisten toimijoiden kanssa ulkoparlamentaarisista ryhmistä parlamenttipuolueisiin sekä valtavirran median hyödyntäminen omiin tarkoituksiinsa.
Miksi juuri nyt?
Koronaviruspandemian aiheuttamat muutokset ihmisten arjessa lienevät yksi syy näille äärioikeiston rekrytointiyrityksille. Korona-aikaan tyypillisiä rekrytointitapahtumia, kuten natsikeikkoja sekä eri toimijoiden omia seminaareja, kokoontumisia ja mielenosoituksia ei järjestetä. Esimerkiksi huhtikuulle kaavailtu äärioikeistolainen Awakening-seminaari siirrettiin saamiemme tietojen mukaan syksylle kokoontumiskieltojen vuoksi. Kansainvälisesti osa natseista taas on aiemman toimintansa käydessä osin mahdottomaksi siirtynyt entistä suorempaan väkivallan ja kaaoksen lietsontaan.
Nuoriin juuri nyt kohdistuvia rekrytointiyrityksiä voi selittää se, että poikkeustilassa osa nuorista viettää aiempaa enemmän vapaa-aikaansa ostoskeskusten kaltaisissa julkisissa tiloissa, kun monet harrastukset ovat olleet tauolla ja nuorisotilat suljettuina. Laajemmassa mittakaavassa taas rekrytointiyritysten taustalla on nähtävissä ollut äärioikeistolaisen toiminnan hiipuminen aktiivisten osallistujien vähenemisen ja mukana roikkuvien vanhempien natsien passivoitumisen vuoksi.
Nuoret natsien hampaissa
Vantaan kaupunginjohtaja Viljasen mukaan rekrytointiyritysten kohteena ovat olleet etenkin “syrjäytyneet ja yksinäiset nuoret”. Halu kuulua johonkin ryhmään, joka arvostaa ja kannustaa nuorta voi olla monille ideologiaa merkittävämpi houkutin lähteä mukaan äärioikeiston toimintaan. Lisäksi elämän yleinen epävarmistuminen sekä nuorten elämäntilanne, jossa oman identiteetin etsiminen ja elämää ohjaavien suurten valintojen tekeminen ovat keskeisiä piirteitä, voivat lisätä kysyntää äärioikeiston tarjoamille helpoille ja mustavalkoisille vastauksille vaikeisiin ja monitahoisiin kysymyksiin. Liberaalin demokratian epäonnistuessa tarjoamaan puitteita mielekkäälle elämälle äärioikeiston propaganda saattaa valheistaan huolimatta näyttäytyä poliittisena “vaihtoehtona”. Tällaisessa tilanteessa pelkkä äärioikeiston kritisoiminen ei auta, vaan on kyettävä osoittamaan parempia vaihtoehtoja kriisiytyvälle liberalismille.
Omalta osaltaan alaikäisten lähestyminen rekrytointipyrkimyksissä johtunee helpommasta tavoitettavuudesta: nuoret viettävät aikaansa porukassa julkisissa tiloissa, jolloin kerralla on helpompi tavoittaa useampi potentiaalisesti kiinnostunut henkilö. Aikuisia on yleisesti ottaen vaikeampi saada mukaan natsitoimintaan, ja keski-ikäisten ryhmästä äärioikeiston potentiaaliset osallistujat on jo imetty loppuun vuosien saatossa.
Alaikäiset ovat myös kohderyhmänä erityisen houkutteleva rekrytointiyrityksille: he eivät yleensä ole vielä töissä tai perustaneet perhettä, joten aikaa ja jaksamista toimintaan on toisessa elämäntilanteessa olevia enemmän. Sitoutuminen ryhmään on usein myös erityisen vahvaa. Vanhemmat uusnatsit, jotka ovat pyörittäneet erilaisia ryhmiä ja projekteja pidempään, alkavat eläköityä järjestötoiminnasta, ja uusia nuoria haalitaan paikkaamaan tätä jäsenkatoa. Lisäksi mukaan saatetaan haluta suoraan toimintaan (väkivallantekoihin sekä vandalismiin ja sabotaasiin) vanhentuvaa jäsenistöä alttiimpia nuoria, jotka eivät ole menettäneet jo anonymiteettiaan tai luottotietojaan natsitoiminnan takia. Monilla vanhemmilla uusnatseilla on taustallaan useampia aikaisempia rikostuomioita, jotka toimisivat koventamisperusteena mahdollisissa uusissa tuomioissa. Esimerkiksi monet väkivaltaisen uusnatsijärjestö PVL:n vanhoista jäsenistä ovat istuneet vankilassa tai tuomittu mittaviin sakkoihin rikollisesta toiminnastaan (2010-luvun alkupuolen uusnatsien tekemiä rikoksia on listattu muun muassa tähän juttuun).
Antifasistit ovat myös paljastaneet useimpien kokeneempien natsiaktivistien henkilöllisyydet ja tuntomerkit, joten heidän mahdollisuutensa väkivaltaan anonymiteetin tai naamioitumisen takana esimerkiksi mielenosoitustilanteissa tai muissa katutapahtumissa on kaventunut.
Uusnatsien pyrkimykset rekrytoida erityisesti heikommassa asemassa tai huonommassa elämäntilanteessa olevia nuoria toimintaansa ovat halveksuttavia. Ne osoittavat jälleen heidän tavoittelevan erityisesti haavoittuvassa asemassa olevia ihmisiä mukaan vihamielisen ideologiansa toteuttamiseen tarjoamalla heille ryhmään kuulumisen, arvostuksen ja hyväksymisen kokemuksia. Näillä tunnekokemuksilla sekä uusnatseille ominaisella “me vastaan koko muu maailma” -asetelmalla nuori koitetaan saada sitoutumaan ryhmään entistä tiukemmin. Vahva tunneside ryhmään sekä yksinäisyyden ja syrjäyttämisen kokemukset ryhmän ulkopuolisessa maailmassa vaikeuttavat ryhmästä irtautumista entisestään. Haavoittuvassa asemassa olevien saalistaminen ja vahvoilla tunteilla sitouttaminen toimintaan ovat tuttuja monien kulttien rekrytointiprosesseista. Uusnatsijärjestö PVL:n jättänyt perustajajäsen Esa Henrik Holappa on kuvannut lukuisissa haastatteluissaan ja omaelämäkerrassaan, miten vaikea ja raskas kokemus lahkomaisesta natsijärjestöstä irtautuminen oli.
Miten toimia, jos äärioikeistolaiset lähestyvät sinua?
Paina mieleesi kyseisten natsien tuntomerkit tai ota heistä valokuva. Valokuvan ottamisessa kannattaa käyttää kuitenkin harkintaa, sillä jos teet sen näkyvästi saatat myös helposti päätyä heidän silmätikuksi. Jos natsit eivät kerro mitä ryhmää he edustavat, voit kysyä sitä heiltä.
Heitä voi suoraan kehottaa poistumaan ja jättämään ihmiset rauhaan, mutta usein ei ole tarkoituksenmukaista jäädä vänkäämään heidän kanssaan – fanaattisimmat uusnatsit ovat mielipiteensä jo lukinneet ja heidän saamisen pois natsitoiminnasta vaatii yhtä keskustelua pitkäjänteisempää apua. Älä kerro nimeäsi, käymääsi koulua, asuinpaikkaasi, someprofiilejasi tai muuta tietoa itsestäsi ja kavereistasi. Tilanteessa ei kannatta säikkyä tai provosoitua, mutta on hyvä samalla muistaa, että monella natsilla on väkivaltarikostaustaa. Asiasta kannattaa kertoa kavereille ja somessa, jotta muutkin tietävät, mitä odottaa. Natsien kohtaamisesta voi olla hyvä kertoa esimerkiksi kauppakeskuksen työntekijöille ja pyytää apua ahdisteluun sekä myöhemmin huoltajille ja nuorisotoimelle.
Myös Varis-verkosto auttaa tiedon levittämisessä ja ongelman ratkaisemisessa. Me olemme erittäin kiinnostuneita kaikesta äärioikeistoon ja sen toimintana liittyvästä. Yhteystietomme löytyvät jutun alareunasta.
Miten varoittaa nuoria äärioikeiston toiminnasta ja mahdollisista rekrytointiyrityksistä?
Jos olet kuullut tällaisista tapauksista paikoista, joissa nuori viettää aikaa – kuten esimerkiksi jutussa mainittu Vantaan Dixi – voit kysyä häneltä onko tällaista tapahtunut. Keskustele yhdessä nuoren kanssa siitä, kehen voisitte ottaa yhteyttä tällaisessa tapauksessa. Voitte myös miettiä yhdessä, miten tällaiseen lähestymisyritykseen voisi vastata ja mitä tehdä siinä tilanteessa. Nuorelle kannattaa myös kertoa äärioikeistolaisen ideologian todellisuudesta ja siitä, millaista toimintaa he oikeasti harjoittavat. Rekrytointiyrityksissä totuutta voidaan yrittää piilotella ja markkinoida toimintaa ryhmään kuulumisen ja poliittisen vaikuttamisen mahdollisuuksien kautta. Sekä Suomessa että Ruotsissa aktiivisen PVL:n entiset uusnatsit ovat useasti kertoneet toiminnan raadollisesta todellisuudesta, viimeksi olemme kirjoittaneet uumajalaisen Hugon kokemuksista.
Jos epäilet, että lapsesi tai muu lähipiirisi kuuluva nuori on mukana tai lähtemässä mukaan äärioikeistolaiseen toimintaan, asia kannattaa ehdottomasti ottaa nuoren kanssa puheeksi. Kysy nuoren omia mielipiteitä ja keskustele ilman saarnausta. Nuoret ovat fiksuja ja osaavat ajatella itse, ja valmiiden mielipiteiden pakottaminen voi saada aikaan vastareaktion tai sen, ettei nuori enää kerro asioistaan. Tärkeää on pitää myös yllä hyvää ja avointa keskusteluyhteyttä, jotta nuori voi kertoa asioistaan.
Meiltä voi kysyä käytännön vinkkejä asiaan, ja lisäksi voi olla yhteydessä muihin raismin ja fasismin vastaisten, feminististen ja vasemmistolaisten teemojen kanssa työskenteleviin ryhmiin. Monilla paikkakunnilla löytyy myös esimerkiksi seksuaalivähemmistöjen tai maahanmuuttajien yhdistyksiä, joilla voi olla kokemusta äärioikeiston toimintaan puuttumisesta. Monet edellä kuvatuista tahoista ovat varmasti kiinnostuneita auttamaan ja keskustelemaan asiasta, mieluiten itse nuoren kanssa. Viranomaisille tai koululle puhuminen heti ensimmäisenä tekona tuskin luo luottavaista suhdetta nuoreen. Se voi silti olla ajankohtaista, jos on aitoa pelkoa, että nimenomaan väkivaltainen tai terroristinen äärioikeisto kiinnostaa nuorta.
Tiedätkö lisää äärioikeistoryhmien rekrytointiyrityksistä? Ota yhteyttä joko toimitukseemme varistoimitus@riseup.net tai paikallisryhmille Helsingissä (varishelsinki@riseup.net), Turussa (varisturku@riseup.net) tai Tampereella (varistampere@riseup.net). Meihin voi ottaa yhteyttä myös Facebook-sivumme tai Twitterin kautta.
Katso myös: