Haastattelussa ruotsalainen antifasistinen tutkijakollektiivi Garm

Haastattelu julkaistaan myös englanniksi. Varistoimitus on lisännyt linkkejä haastatteluun.

Koska äärioikeistoliikkeet ja poliittiset trendit ovat ylirajaisia, antifasistien tulisi tarkastella paikallista fasistista liikehdintää myös kansainvälisestä kontekstista käsin. Maantieteellisesti Suomi kuuluu osaksi Pohjoismaita, jotka jakavat kulttuurisia ja poliittisia ominaisuuksia, mutta jotka myös eroavat toisistaan. Tunnetuin Pohjoismainen äärioikeistoryhmittymä on tietenkin Pohjoismainen vastarintaliike, kansallissosialistinen järjestö, joka on Suomessa lailla kielletty mutta lainmukainen muissa Pohjoismaissa. Kuten suurin osa myös muista Euroopan maista, myös Pohjoismaissa on vahva parlamentaarinen populistinen oikeistoliikehdintä, vaikkakin heidän suosio ja vastustus vaihtelee maasta toiseen. 

Oppiaksemme ja jakaaksemme tietoa asian tiimoilta, olemme haastatelleet antifasistisia tutkijoita naapurimaistamme. Viime vuonna kirjoitimme artikkelin Redoxista Tanskassa ja nyt on puolestaan Ruotsissa toimivan Garm-tutkimuskollektiivin vuoro. Ruotsissa on pitkä äärioikeistotutkimuksen- ja journalismin perinne. Esimerkiksi 1990-luvulla perustettu Expo-säätiö julkaisee ja kouluttaa lukijakuntaa näistä teemoista, kun taas Antifascistisk Aktion on keskittynyt tuottamaan materiaalia erityisesti fasistiaktivisteista. Tällä monipuolisella kentällä Garm-kollektiivi on vastikään alkanut julkaista analyysejä äärioikeistosta Ruotsissa.

Voisitteko kertoa lukijoillemme lyhyesti Garmin synnystä ja taustasta? Miksi on tärkeää tehdä antifasistista tutkimusta ja journalismia?

Garm luotiin vanhan toimituskollektiivi Researchgruppenin rippeistä lokakuussa 2019. Uudelleensyntynyt ryhmä lanseerattiin lokakuun 12. päivä, jolloin tuli kuluneeksi 20 vuotta antifasisti Björn Söderbergin murhasta, jolla oli suuri vaikutus antifasistiseen tutkimukseen Ruotsissa. Ryhmän jäsenillä on hieman erilaisia taustoja, mutta me kaikki tulemme aktivistipiireistä. Olemme todistaneet vuosien mittaan, miten tärkeää antifasistiselle ja vasemmistolaiselle liikkeelle on varmistaa, että meillä on riittävästi tietoa fasisteista ja natsiliikkeestä puolustaaksemme itseämme.

Miksi perustitte itsenäisen ryhmän, joka keskittyy eksklusiivisesti äärioikeiston tutkimiseen sen sijaan, että olisitte tehneet sitä muiden antifasististen organisaatioiden puitteissa? Onko olemassa hyviä tai huonoja puolia siinä, että järjestäytyy itsenäisesti muusta poliittisesta työstä, kuten te olette tehneet? Tekeekö tämä esimerkiksi valtamedian kanssa työskentelyn helpommaksi?

Ollessamme Researchgruppen teimme kaikenlaista tutkimustyötä, eikä kaikilla jäsenillä ollut taustaa aktivisteina. Garmina olemme jälleen keskittyneet enemmän äärioikeistoon. Teemme aktivistityötä muissa järjestöissä ja keskitymme tutkimukseen Garmissa. Työskentelemme yhdessä muiden vasemmistolaisten organisaatioiden kanssa jakaen työmme tuloksia ja informoiden heitä, jos saamme tietoomme heidän olevan oikeistomedian tai muutoin fasistien kohteena. Tämän myötä meidän on ollut myös mahdollista rakentaa verkosto, jolta me itse saamme tietoa.

Kyllä, tällä tavoin on helpompaa tehdä työtä valtamedian kanssa ja levittää artikkelejamme. Olemme tehneet yhteistyötä Ruotsin kaikkien suurten medioiden kanssa, muutaman kerran myös televisiopuolella. Tämä on onnistunut hyvän maineemme ansiosta.

Kuinka äärioikeisto on muuttunut olemassaolonne aikana? Ovatko äärioikeistossa tapahtuneet muutokset vaikuttaneet teidän työskentelyynne?

Äärioikeisto on aina nopea omaksumaan uutta teknologiaa, minkä vuoksi se loi jo varhaisessa vaiheessa kotisivuja, podcasteja ynnä muuta. 90-luvulla ruotsalainen äärioikeisto oli pitkälti katutoiminnan pohjalle järjestäytynyttä, ja viimeisten 5–10 vuoden aikana se on siirtynyt yhä enemmän nettiin. Aika ajoin fasistit yrittävät saada jälleen kadut itselleen, mutta päätyvät aina lopulta keskittämään olemassaolonsa nettiin.

Tekemämme työ on muuttunut sekä teknologian että kohteena olevien ryhmien kannalta. Ruotsidemokraatit olivat katutoiminnan järjestö 90-luvulla, ja nyt se on noin 18 %:n kannatusta nauttiva puolue. 2000- ja 2010-luvuilla kaduilla vaikutti suuri määrä fasistisia ja kansallissosialistisia ryhmiä, kuten Fria Nationalister, Svenska motståndsrörelsen, Nationalsocialistisk front NSF, Blood & Honour, Nordisk Ungdom ynnä muita, kun taas nyt katutasolla toimii enää Nordiska motståndsrörelsen (Pohjoismainen vastarintaliike).

Pohjoismainen vastarintaliike (PVL) ei ole enää voimakas koordinoitu järjestö, vaan on viime vuosien aikana kaikissa Pohjoismaissa menettänyt jäseniä, joutunut juridisiin ongelmiin ja muuttunut yhä enenevissä määrin epäaktiivisemmaksi. Millainen on heidän nykytilansa Ruotsissa?

PVL on menettänyt paljon jäseniään vuonna 2018 epäonnistuneen vaalikampanjansa jälkeen, vuonna 2019 osan joukosta jakauduttua Nordisk Styrka -järjestöksi, sekä noiden tapahtumien jälkeenkin. Suurin osa nuoremmista jäsenistä on lähtenyt. Loikkareiden mukaan monet jäsenet lähtivät, koska heidän ei annettu tehdä vastahyökkäyksiä militantteja antifasisteja kohtaan.

Tämä vuosi on vaalivuosi Ruotsissa, minkä vuoksi kaikki poliittinen toiminta lisääntyy, mutta emme ole toistaiseksi todistaneet minkäänlaista aktiivisuuden kasvua Pohjoismaiselta vastarintaliikkeeltä. He ovat sanoneet aikovansa osallistua vaaleihin niihin kuitenkaan keskittymättä. Jäsenten menettämisen vuoksi he ovat panostaneet aktioihin, joilla saa huomiota lehdistöltä, ja jakaneet vähemmän lentolehtisiään.

Entä millainen on PVL:stä irrottautunut ryhmä Nordisk Styrka (NS)? Millainen on heidän tilanteensa?

NS oli täysin vaiti koko vuoden 2021. He sanovat keskittyvänsä järjestön sisäiseen työhön, kuten kuntoiluun ja omien harjoituspaikkojen ylläpitoon. Pandemia vaikeutti heidän toimintaansa, eivätkä he ole tehneet juuri mitään. NS on pieni joukko asialleen omistautuneita ihmisiä, joilta emme kuitenkaan usko näkevämme julkista toimintaa. Nyt vaalivuonna he saattavat tehdä jotain, mutta se tulee mitä todennäköisimmin olemaan pieniä aktioita, joilla he koittavat saada itselleen mahdollisimman paljon huomiota. He myös väittävät työstävänsä ja aikovansa julkaista useita kirjoja, mutta tämän toteutuminen jää nähtäväksi.

Millaiseksi arvioitte Ruotsin tämänhetkisen poliittisen tilanteen? Onko äärioikeisto voimakas kaduilla tai parlamentissa?

Äärioikeisto on vahvoilla parlamentissa, ja koko vaalit tulevatkin pyörimään sen ympärillä, kuinka suuren kannatuksen ruotsidemokraatit (Sverigedemokraterna) saavat. Jos heistä tulee suurempi kuin perinteisestä oikeistopuolue Maltillisesta kokoomuksesta (Moderaterna), saatamme nähdä pääministerin nousevan ruotsidemokraattien joukosta. Viime vaaleissa keskustaoikeisto päätti tehdä yhteistyötä vasemmistosiiven kanssa vain, koska oikeisto halusi liittoutua Ruotsidemokraattien kanssa. Suurin ongelma ruotsalaisessa poliittisessa järjestelmässä on tällä hetkellä se, miten sekä perinteinen oikeisto että sosiaalidemokraatit omaksuvat ruotsidemokraattien maahanmuuttovastaisia kantoja. Kaikki haluavat olla ruotsidemokraatteja kariuttaakseen heidän kannatuksensa, mutta se vain tekee ruotsidemokraateista voimakkaampia.

Tulemme myös näkemään äärioikeiston yrityksiä ottaa tilaa kaduilla, mutta emme odota heidän järjestävän mitään suurempia mielenosoituksia tai aktioita. Vaalivuonna PVL koittaa saada ja myös saanee huomiota yhdessä ruotsidemokraateista irrottautuneen Vaihtoehto Ruotsille -puolueen (Alternativ för Sverige) kanssa. PVL on kuitenkin liian heikko saadakseen todellista tilaa kaduilla.

Olette kirjoittaneet äärioikeistolaisesta mediaympäristöstä Ruotsissa. Voisitteko kertoa tästä ja siitä, miten siihen voisi vastata antifasistisesta perspektiivistä? Voisiko ajatella, että yksi Garmin toimintaa määrittelevistä tavoitteista on antaa vastaisku äärioikeiston itselleen verkossa saavuttamalle valta-asemalle ja vaikutusvallalle paljastamalla ja nimeämällä verkkosivujen ja foorumeiden usein anonyymejä tekijöitä ja toimijoita?

Äärioikeiston liikuttua verkkoon mekin olemme suunnanneet huomiotamme eri tavoin. Viime vuosina äärioikeisto on pyrkinyt luomaan omia medioita ja esiintymään kelvollisena saadakseen valtiolta tukea toiminnalleen. Näin on syntynyt tilanne, jossa heillä on mahdollisuus ylläpitää omia täysipäiväisiä toimittajia. Olemme havainneet useiden antifasisteja maalittaneiden vanhojen toimijoiden palanneen työskentelemään äärioikeiston mediaprojektien parissa. Pieni joukko fasisteja on keskittynyt antifasistien maalittamiseen, ja me olemme paljastaneet heidän työskentelytapansa puolustautuaksemme siltä. Aivan kuten antifasistinen liike Yhdysvalloissa, mekin olemme pitäneet kaikista tärkeimpänä tehtävänämme työskennellä fasistien medioita vastaan. Pyrimme estämään heitä levittämästä valheitaan ja paljastamme heidän toimijoitaan ja toimintatapojaan.

Onko sikäläisessä äärioikeistossa havaittavissa samankaltaisia kehityskulkuja Pohjoismaiden tai Euroopan sisällä, vai onko siinä joitain ainutlaatuisia aspekteja?

Ruotsin tilanne on ollut siinä mielessä erityinen, että meillä on natsien perustama puolue, jolla on 17-20 prosentin kannatus parlamentissa. Monissa muissakin maissa on äärioikeistolaisia puolueita, mutta niiden tausta on yleensä oikeistopopulismissa, eikä suoranaisessa natsiliikkeessä kuten Ruotsidemokraateilla. Oma erityisyytensä oli myös Ruotsissa 90-luvulla ja 2000-luvun alussa ollut valtava natsimusiikin alakulttuuri. Pohjoismainen vastarintaliike on järjestäytynyt kaikissa Pohjoismaissa – kiellostaan huolimatta sen rippeet toimivat myös Suomessa. Kaikkien muiden maiden organisaatioita johdetaan Ruotsista käsin, mikä sekin on ainutlaatuista. Voimme nähdä muiden järjestöjen, kuten Dritte Wegin Saksassa tai Patriot Frontin Yhdysvalloissa kopioivan PVL:n järjestäytymystapaa, joten he ovat verkostoituneita myös kansainvälisesti.

Millainen asema antifasismilla on Ruotsissa? Onko se viime vuosien aikana ottanut uusia suuntia tai kehittynyt joillain tavoin?

Emme ole sellaisessa asemassa, että pystyisimme arvioimaan sitä, millainen asema antifasistisella liikkeellä on Ruotsissa, sillä olemme hieman erillämme siitä. Voimme todeta, että muutaman viime vuoden aikana antifasistiliikkeen tekemä tutkimustyö on ottanut valtaisia harppauksia eteenpäin, ja sen parissa tapahtuu paljon hyvää työtä. Nähdäksemme liike on keskittynyt siihen merkittävästi, samoin kuin natsiliikkeen jättäneisiin loikkareihin, mistä on ollut paljon hyötyä. Se on meille uusi toimintatapa, joka on osoittautunut hyväksi. Tarvittaessa antifasistinen liike kykenee yhä järjestämään ja kokoamaan suuria mielenosoituksia, kuten Göteborgissa 2017. Pandemia on vaikuttanut myös antifasistiseen toimintaan, eikä kahtena viime vuonna ole ollut mielenosoituksia. Uskomme kuitenkin näkevämme sellaisia vaalivuoden edetessä vastauksena fasistien mobilisaatioyrityksiin.

Millaisia uhkia ja mahdollisuuksia arvioitte antifasistisella toiminnalla olevan Ruotsissa tulevina vuosina? Onko mahdollista, että PVL kielletään oikeusteitse myös siellä, kuten tapahtui Suomessa?

On olemassa ehdotus PVL:n jäsenyyden, mutta ei itse järjestön kieltämisestä, vaikkakin käytännössä molempien vaikutus olisi sama. Useimmat puolueet vasemmistopuoluetta lukuun ottamatta kannattavat tätä ehdotusta. Näemmä ehdotuksessa monia ongelmia, ja voidaan olettaa, että jos ruotsidemokraatit voittavat vaalit, he pyrkivät kieltämään myös jäsenyyden kaikissa antifasistisissa organisaatioissa.

Natsien siirryttyä kaduilta verkkoon on antifasistinen liike tehnyt samoin. On useita onnistuneita projekteja, kuten Nazispotting, joka toimii loistavasti. Kuten aiemminkin, antifasisteihin kohdistuu repressiota ja turvallisuuspoliisi lisää aina huomiotaan antifasisteja kohtaan saadessaan vaalivuosina tähän suuremman rahoituksen. Oletamme poliisien kuitenkin lähiaikoina merkittävissä määrin keskittyvän natseihin, sillä viime kuukausina on tapahtunut kaksi kouluhyökkäystä natsismista kiinnostuneiden nuorten toimesta, ja kaksi PVL:n aktiivia odottaa vankeudessa oikeudenkäyntiä räjähteiden hallussapidosta.

Mitä kanavia Garm käyttää tiedonvälitykseen?

Käytämme pääasiassa Twitteriä ja omaa kotisivuamme. Kirjoitamme pidempiä artikkeleita tapahtumista ja muusta, mutta käytämme myös Twitteriä julkaistaksemme tietoa nopeammin ja vähemmän tärkeissä asioissa. Siihen Twitter on hyvä työkalu.

Voiko Garmia tukea taloudellisesti?

Tällä hetkellä se ei ole mahdollista. Tahdomme pysyä vapaina tehdä, mitä tahdomme, joten rahoitamme toimintamme itse ja valtamedialle tarjoamallamme materiaalilla. Kiitos kuitenkin kysymyksestä.

Lue myös:

Posted in Haastattelu, Uutiset Tagged with: , , , , , , ,