Tanskalainen äärioikeistoa tutkiva kollektiivi Redox täyttää 15 vuotta

This interview is also published in English.

Tanskalainen Redox-kollektiivi täytti aiemmin tänä vuonna 15 vuotta, ja Varisverkosto otti heihin yhteyttä haastattelun merkeissä. Olemme aiemmin kääntäneet pari Redox-artikkelia suomeksi, koska on mielenkiintoista verrata minkälaisia eroja ja yhtäläisyyksiä löytyy Pohjoismaiden sisällä.

Terve, ja onnittelut! Olette jo 15 vuoden ajan tehneet äärioikeistoa tutkivaa journalismia Tanskassa. Onko tämä teidän mielestänne sopiva kuvaus teistä?

Redox on vasemmistolainen antifasistinen tutkijaryhmä. Tutkimme äärioikeiston toimintaa ja rakenteita ja julkaisemme tulokset pääosin artikkeleina, mutta joskus julkaisemme myös kirjoja, laajempia raportteja ja podcasteja. Olemme antifasisteja, jotka käyttävät työkaluinaan journalismia ja mediaa. Äärioikeiston pysäyttäminen vaatii monia eri metodeja ja työkaluja, ja me olemme vain osa kamppailusta.

Miten päädyitte perustamaan oman journalismiin keskittyvän kollektiivin sen sijaan, että tekisitte antifasistista journalismia osana muuta antifasistista toimintaa harjoittavaa ryhmää? Mitä etuja tai haittoja liittyy tähän toimintamalliin, helpottaako tämä esimerkiksi yhteistyötä valtamedian kanssa?

Tämä oli oikea ratkaisu meille. Köpenhaminassa oli useampia erilaisiin toimintamalleihin erikoistuneita antifasistiryhmiä. Oli järkevää perustaa erillinen ryhmä, joka fokusoitui nimenomaan tutkimuksiin ja dokumentaatioon. Päätöksen takana ei ollut isoa strategista motiivia, mutta jälkeenpäin huomasimme, että tämä on kenties helpottanut yhteistyötä valtamedian kanssa. Meidän päätavoitteemme oli perustaa ryhmä, jolla olisi riittävästi resursseja ja aktiivejä pysyäkseen ajan tasalla kaikista tuolloin lukuisista äärioikeistoryhmistä. 

Tutkimustyö vie paljon aikaa sekä vaatii kärsivällisyyttä ja omistautumista tavoitteiden saavuttamiseksi, ja siksi uskomme, että tuo toiminta muuttui ryhmällemme helpommaksi pitäessämme sen ainoana fokuksenamme. Jos meidän olisi täytynyt samanaikaisesti suunnitella mielenosoituksia ja muuta aktivismia, se olisi vienyt resursseja ja aikaa meidän varsinaiselta osaamisalueeltamme. Vaikka olemme itsenäinen järjestö, meillä on aina ollut hyvät suhteet muihin antifasistisiin ja antirasistisiin ryhmiin ja verkostoihin. Olemme vain osa suurempaa liikettä.

Voisitteko kertoa lukijoille hieman teidän alkuvuosistanne ja ryhmän perustamisesta? Miten teidän työnne on muuttunut tai kehittynyt vuosien varrella?

Redox perustettiin talvella 2005-2006. Perustajat olivat nuoremman sukupolven antifasisteja. Nimi Redox on lyhenne sanoista “research” ja “documentation”, eli tutkimus ja dokumentaatio. Nettisivumme Redox.dk perustettiin helmikuussa 2006. Samana kesänä meidän ensimmäiset isot artikkelimme julkaistettiin, kun me autoimme Ekstrabladetia (eräs Tanskan isoimmista lehdistä) paljastamaan uusnatsiverkoston Dansk Frontin johtajia.

Vuonna 2007 julkaisimme kirjan “Postboks 38”, joka käsitteli natsien musiikki-, vaate-, ja oheistuotetuotantoa Pohjois-Euroopassa. Kirjoitimme kirjan ruotsalaisten, norjalaisten ja saksalaisten tutkijaryhmien kanssa, ja se on vielä nykyäänkin saatavilla kirjastoista ympäri Tanska. Seuraavana vuonna julkaisimme raportin nimeltä “Århus ´08”, joka kertoi äärioikeistopiireistä Århusissa, Tanskan toisimmaksi isoimmassa kaupungissa. Raportti sai paljon näkyvyyttä mediassa, ja noihin aikoihin meillä oli hyvät yhteydet useampien lehtien kanssa. Monet lehdet käyttivät meitä lähteenään, kun ne kirjoittivat äärioikeistosta.

Vuoden 2010 alussa Tanskan tiedustelupalvelu käynnisti ison operaation, jonka kohteena oli Kööpenhaminan antifasistinen liike, mukaanlukien Redox. Kaksi meidän jäsenistämme joutui tutkintavankeuteen, ja syytteet koskivat terrorismia, hakkerointia ja väkivaltaa natseja kohtaan. Tämä oikeudenkäynti jatkui vuosikausia ja päättyi käräjäoikeudessa 2013. Kolme henkilöä vapautettiin ja kolme henkilöä sai kaksi kuukautta ehdollista vankeutta hakkeroidun informaation hallustapidosta. Yksi henkilö sai viisi kuukautta ehdollista vankeutta hakkeroidun informaation hallustapidosta, väkivallan suunnittelemisesta natsiryhmää kohtaamän, vandalismista ja laittoman aseen hallussapidosta. Terrorismisyytteitä ei lopulta koskaan esitetty oikeudenkäynnissä.

Vuonna 2010 seurasimme tiiviisti toimittaja Charlotte Johannsen kirjan “Forklædt som nazist” (“Naamioituneena natsiksi”) julkaisua. Johannsen oli yhteistyössä Redox:n kanssa soluttautunut White Pride-huligaaniryhmään Århusissa. Hänen kahden muun toimittajan kanssa kirjoittamansa kirja sai paljon näkyvyyttä ja heikensi Århusin natsipiirejä huomauttavasti.

Kymmenen vuotta sitten, vuonna 2011 kaikki kesälomat keskeytettiin, kun Anders Behring Breivik murhasi 77 henkilöä Norjassa. Loppukesä oli kiireinen, kun me yritimme vastata kaikkiin lehdistökysymyksiin, ja samanaikaisesti me editoimme omaa raporttiamme salaisesta ryhmästä nimeltä ORG. Raportti paljasti salaisen verkoston, joka oli kolme vuosikymmentä toiminut Tanskan äärioikeiston kuliseissa ja itse asiassa toiminut “varjohallituksena” monissa projekteissa ja järjestöissä. Kuukausi raportin julkaisun jälkeen meidän nettisivumme suljettiin Tanskan tietohallintaviranomaisten toimesta, koska enme olleet rekisteröityneet Julkisen Sanan Neuvoston jäseneksi. Vuonna 2013 palasimme palkaten päätoimittajan ja liittyen Julkisen Sanan Neuvoston jäseneksi.

Vuodesta 2015 lähtien olemme laajentaneet käsittelemiemme aiheiden kirjoa niin, ettemme kirjoita enää pelkästään uusnatseista, vaan myös yleisemmistä kansalliskonservatiivisista suuntauksista, joista on tullut melko suuria Tanskassa. Vuosina 2017 ja 2019 kirjoitimme laaja-alaisesti vaaleista julkaisten monia artikkeleja niihin osallistuneista useista kansallismielisistä, konservatiivisista ja äärioikeistolaisista puolueista.

Tänä vuonna juhlimme 15-vuotistaivaltamme järjestämällä viihtyisät grillijuhlat, johon osallistui tovereitamme joka puolelta antifasistista liikettä.

Onko Tanskan äärioikeisto muutunut vuosien varrella? Miten muutokset ovat vaikuttaneet teidän työhönne?

Kyllä, se on muuttunut. Alussa meillä oli Dansk Front, katupainotteinen militantti uusnatsiryhmä, joka oli inspiroitunut saksalaisesta Freie Kameradschaften:sta ja ruotsalaisesta Info 14:sta. Samanaikaisesti Århusin huligaaniryhmä White Pride syntyi. Meidän silloinen toimintamme keskittyi näiden ryhmien kartoittamiseen ja paljastamiseen.

Tänä päivänä meillä ei ole Tanskassa vahvoja väkivaltaisia natsiryhmiä, vaikka vaara on edelleen olemassa. PVL on aktiivinen Tanskassa, ja heillä on kapasiteettia ja ääneenlausuttu halukkuus väkivaltaan, mutta heidän jäsenmääränsä on nykyään hyvin vähäinen. Sen sijaan olemme viime aikoina nähneet paljon minimielenosoituksia, jossa 1-10 äärioikeistolaista ilmestyy alueille, joilla asuu paljon maahanmuuttajia. Poliisi on aina suojelemassa heitä sankoin joukoin, kun he huutavat törkeyksiä asukkaille. Tästä syystä meidän työkuvaamme jossain määrin kuuluu paljastaa ryhmien yhteydet muuhun äärioikeistoon.

Pohjoismainen vastarintaliike (PVL) on menettänyt asemaana kaikissa Pohjoismaissa menettänyt asemaansa viime vuosina. PVL on muuttunut vahvasta koordinoidusta järjestöstä jäseniään menettäväksi ja toistuvasti oikeudessa ramppaavaksi ryhmäksi, jonka aktiivisuus on laskussa. Millainen tilanne on Tanskassa, onko äärioikeisto vahvaa kaduilla tai parlamentissa?

Oikeisto on Tanskassa vahva julkisessa keskustelussa, mutta heikko kaduilla. Äärioikeisto ei enää pysty mobilisoimaan julkisesti, kuten se teki 1990- ja 2000-luvuilla. Sen sijaan se on pitkälti voittanut taistelun internetistä, ja he vaikuttavat ideologisesti paljon sekä mediaan että eduskuntaan.

Onko Tanskan äärioikeiston kehityskuluissa yhtäläisyyksiä verrattuna muihin Pohjoismaihin tai Eurooppaan? Vai onko tilanteenne ainutlaatuinen joillain tavoin?

Kehitys ei ole täsmällään samalainen, mutta Tanskan tilanne on tavallaan samanlainen kuin muualla Pohjoismaissa: militantit natsiliikkeet menettivät taistelun kaduista, mutta niiden ideologiset toverit onnistuivat julkisessa keskustelussa.

Miten kuvailisitte antifasismin tilannetta Tanskassa? Millaisia antifasistisia toimijoita on ja minkälainen suhde teillä on heihin?

Tällä hetkellä on vaikea kommentoida antifasismin tilannetta. Puolentoista vuoden koronapandemia ja rajoitukset ovat laskeneet aktiivisuutta aiemmasta. Toisaalta, viime vuonna yli 20,000 henkilöitä osallistui Köpenhaminan Black Lives Matter -mielenosoitukseen, joka oli Tanskan isoin antirasistinen mielenosoitus ikinä. Monet ihmiset ovat siis silminnähden kyllästyneitä rasismiin ja muukalaisvihaan.

Mikä ovat isoimmat haasteet ja mahdollisuudet antifasisteille Tanskassa tulevina vuosina?

Tanska on pioneerimaa ultrakansallismielisten linjalle. Enemmistö puolueista, mukaan lukien sosiaalidemokraatit ja perinteinen keskustavasemmisto, ovat nykyään samoilla linjoilla siitä, että muslimit ja maahanmuuttajat ovat vihollisia. Nykyään fasistit eivät ole uhka meille kaduilla, mutta poliittinenn äärioikeistoliike voi sen sijaan hyvin. Tällä hetkellä äärioikeiston poliittiset unelmat toteutuvat jopa demarihallituksen toimesta.

Edessämme on pitkä ja vaikea kamppailu tämän suunnan muuttamiseksi. Meillä ei ole  tähän helppoa ratkaisua, mutta olemme yksi monista, jotka tahtovat pysäyttää rasistisen politiikan.

On mahdollista tukea Redox:n tutkimustyötä taloudellisesti: Kaikki tukijat saavat pääsyn ainutlaatuisiin tapahtumiin ja heille lähetetään kappaleet jokaisesta julkaisusta ilmaiseksi, myös Tanskan ulkopuolelle. Ryhdy kuukausilahjoittajaksi tämän linkin kautta:

Lue myös:

Posted in Haastattelu, Uutiset Tagged with: , , , , , , ,