Matkakertomus ja raportti PVL:n blokkauksesta Göteborgissa

17.10.2017

Ruotsista johdettu hitleristinen lahko Pohjoismainen vastarintaliike on viimeisen vuoden aikana järjestänyt mielenosoituksia eri puolilla Pohjoismaita. Ensin Borlängessä vappuna 2016, sitten Tukholmassa marraskuussa 2016, Helsingissä Suomen Itsenäisyyspäivänä 6.12.2016, ja Falunissa vappuna 2017. Vastarinta natsijärjestön marsseja kohtaan on samaan aikaan laajentunut ja voimistunut, ja PVL:n viimeiset marssit Norjan Fredrikstadissa ja Göterbogissa ovatkin epäonnistuneet surkeasti. Seuraavaksi PVL pyrkii marssimaan Suomessa, Tampereella, 21. lokakuuta. Tampereelle on kutsuttu laajan koalition Koko Tampere vihaa natseja -vastamielenosoitus. Siihen valmistautuessa voi tutustua kahden viikon takaisiin tunnelmiin Göteborgissa alla olevasta matkaraportista.

Kun Pohjoismainen vastarintaliike (PVL) ilmoitti järjestävänsä mielenosoituksen Göteborgissa, saattoi välittömästi aavistaa sen herättävän voimakasta ja laajaa vastarintaa. Jo heinäkuun loppupuolella PVL:n homofobinen marssi Norjan Fredrikstadissa oli synnyttänyt yhteispohjoismaalaisen vastamobilisaation: 10 000 ihmistä ilmoittautui vastamielenosoitukseen ja bussilastillisia antifasisteja oli lähtövalmiudessa useissa kaupungeissa Ruotsista Tanskaan asti. Lähtömerkkiä ei kuitenkaan ikinä annettu, sillä PVL kehotti kannattajiaan pysymään kotikaupungeissaan, kun Norjan poliisi julisti Fredrikstadiin poikkeustilan ja kielsi kaikki (sekä natsistiset että antifasistiset) mielenosoitukset suunniteltuna mielenosoituspäivänä. Lopulta “suurmielenosoituksen” sijaan 60 natsia marssi salaa toisella puolella Etelä-Norjaa Kristiansandin pikkukaupungissa antifasistien partioidessa autoilla Fredrikstadissa ja sen ympäryskunnissa.

Samaan aikaan Ruotsin puolella ihmiset olivat laajalti alkaneet kypsyä natseihin ja niitä hyysääviin liberaaleihin. Göteborgin kirjamessujen päätös ottaa uusfasistinen Nya Tider -lehti mukaan messuille oli jo viime vuonna raivostuttanut ihmisiä, erityisesti Göteborgin asukkaita. Natsien kirjamessuille hyväksymisen takia Göteborgissa järjestettiin tänä vuonna peräti kolmet vaihtoehtoiset kirjamessut, ja sadat kirjailijat boikotoivat päämessuja, jonka lauantain kävijämäärä putosi jopa 35% viime vuotisesta kävijämäärästä. Sen lisäksi tänä vuonna ihmisiä raivostutti Almedalenin (ruotsalainen vastine Suomi-Areenalle) päätös ottaa Pohjoismainen vastarintaliike pitämään esittelypöytää tapahtumaan. Kun PVL:n jäsenet tärvelivät tapahtumassa holokaustin uhrien muistomerkin ja syndikalistisen ammattiliiton infoteltan, alkoivat jorinat natsien sananvapaudesta kaikua tyhjille korville.

Kolmas fasisminvastaista mielialaa ja järjestäytymistä erityisesti Göteborgissa voimistanut tekijä on natsien kyhäämien pommien sarja, josta myös Varis-verkosto on uutisoinut jo aiemmin. Vakavimmasta iskusta, jossa pommi räjähti vastaanottokeskuksen siivoojan jaloissa, natsit pääsivät kuin koira veräjästä. Syytteet kaatuivat hovioikeudessa vain muutamia päiviä ennen Göteborgin protesteja, mikä antoi vielä viimeisen piristysruiskeen antifasistiselle mobilisaatiolle. Syytteiden kaaduttua natsit eivät joudu korvausvastuuseen siivoojan jalkojen kalliista hoito-operaatioista, joten antifasistit keräävät parhaillaan rahaa hänen hoitokuluihinsa.

Göteborgin kadut olivat täynnä antifasistisia julisteita.

Kun ensimmäiset meistä saapuivat Göteborgiin perjantaina iltapäivällä, tämä yleinen vihamielisyys natseja kohtaan oli selvästi nähtävissä eri puolilla kaupunkia. Bussi- ja ratikkapysäkit, lyhtypylväät, liikennemerkit ja katumainokset oli tukotettu eri ryhmien ja ihmisten teettämillä tai itse tekemillä antifasistisilla julisteilla ja tarroilla. Lisäksi osa paikallisista yrityksistä oli ripustanut näyteikkunoihinsa Göteborg mot Nazism 30 september -julisteita, ja ajoittain saattoi törmätä “Inga nazister i Göteborg” tai “Stoppa nazister 30/9”-graffiteihin katujen varsilla. Göteborgin katukuvasta kävi selvästi ilmi, että tämä mobilisaatio ei ollut minkään yksittäisen ryhmän ohjauksessa, vaan monet eri toimijat yksittäisistä ihmisistä ja pienryhmistä suurempiin organisaatioihin toimivat itsenäisesti ja oma-alotteisesti, mutta samalla solidaarisesti ja löyhän koordinoidusti vastustaakseen erilaisin keinoin hitlerkultin saapumista kaupunkiin. Tällaisen laajapohjaisen ja oma-aloitteisen fasisminvastaisen toiminnan kulttuurin soisi vahvistuvan Suomessakin.

Inga Nazister i Göteborg – yli 10 000 ihmisen mielenosoitus osoitti mitä mieltä Göteborgissa ollaan natseista

Perjantaina odotimme jännittyneinä suomalaisten tovereiden joukkoa, joka oli saapumassa kaupunkiin bussilla. Järjestimme yhdessä Tampereen anarikistiliiton ja A-ryhmän kanssa vuosikymmenen parhaan mahdollisuuden lähteä bussikuljetuksella suoraan sinne missä tapahtuu, eli Göteborgiin. Matkalla oli mahdollisuus tutustua uusiin ja vanhoihin tovereihin, osoittaa konkreettista solidaarisuutta ruotsalaisille antifasisteille, ja tietysti pitää samalla hauskaa ja näyttää natseille niiden paikka. Moni göteborgilainen toveri oli ilahtunut siitä, että myös suomalaisia oli tullut paikalle, ja he pitivät meistä mitä mainiointa huolta.

Perjantai-iltana tunnelma oli Göteborgissa vielä hyvin jännittynyt. Vierailimme antikapitalistisilla Radikal Bokmässa 2017 -kirjamessuilla ja saimme lisätietoja siitä, kuinka Ruotsin suojelupoliisi oli kiertänyt etukäteen antifasistien kotiovilla ja työpaikoilla ja yrittänyt ahdistella henkilöitä, joiden se uskoi liittyvän protesteihin. Olimme myös aiemmin päivällä kuulleet puheita siitä, että Norjan poliisi saattaisi estää norjalaisten antifasistien pääsyn rajan yli Göteborgiin. Mediassa esitettiin arvioita, että pienen natsiryhmän suojeleminen tulisi olemaan suurin poliisioperaatio Göteborgissa sitten vuoden 2001 EU-huippukokouksen vastaisten protestien tukahduttamisen. Poliisi oli muun muassa julistanut natsien marssireitin ympärille useiden kortteleiden “turva-alueen”, jolla liikkuvat voitiin ajaa pois tai pidättää, minkä lisäksi kaupungilla kierteli poliisihelikopteri ja toistatuhatta poliisia valmiina estämään antifasistien ja natsien kohtaamisen.

Lauantaiaamuna tunnelma oli jo itsevarma ja positiivinen auringon paistaessa kirkkaalta taivaalta. Göteborgs Antifascistiska Front oli kutsunut suurmielenosoituksen Hedenin jalkapallokentälle aivan natsien marssireitin varrelle. Tullessamme mielenosoituspaikan lähistölle ihmisiä saapui jo tasaisena virtana eikä poliisilla ollut mahdollisuuksia vainota yksittäisiä mielenosoittajia laajassa mittakaavassa. Kentälle oli kokoontunut jo vähintään 3 000 mielenosoittajaa eikä saapuva ihmisvirta näyttänyt minkäänlaisia ehtymisen merkkejä. Ihmiset juttelivat jännittyneen iloisesti, huudattivat välillä iskulauseita ja kuuntelivat rekan lavalta pidettyjä puheita ja esityksiä. Törmäsimme pian myös tuttuihin norjalaisiin antifasisteihin, jotka iloksemme osasivat kertoa, että Norjasta oli tullut odotettua enemmän ihmisiä ja kaikki matkaan lähteneet olivat päässeet rajan yli.

Yli 10 000 mielenosoittajaa kokoontui Hedenin kentälle suurmielenosoitukseen osoittamaan Göterborgin mielipiteen natsiryhmän saapumisesta kaupunkiin.

Inga Nazister i Göteborg -mielenosoitus päättyi noin yhden aikoihin. Tässä vaiheessa kentällä oli varmastikin jo 10 000 antifasistia ja lisää saapui jatkuvasti. Oli ilahduttavaa nähdä, etteivät poliisin pelotteluyritykset selvästikään saaneet ihmisiä jättämään protesteja väliin. Paikalla oli kaikenkirjavaa väkeä alakouluikäisistä eläkeläisiin ja duunareista opiskelijoihin ja yliopistoväkeen. Lisäksi omilla banderolleilla läsnäoloaan osoittivat erilaiset ammattiryhmät sporakuskeista opettajiin, apoistiset kurdijärjestöt, feministit, opiskelijat, ammattiliitot, folkmuusikot ynnä muut pienemmät ja suuremmat ryhmät. Kaikkia yhdisti halu osoittaa, etteivät natsit ole tervetulleita Göteborgiin, ja suurta osaa yhdisti myös aikomus estää niiden marssi konkreettisesti.

Päivä oli kuitenkin vasta alkamassa, eikä natseistakaan ollut näkynyt vielä merkkiäkään. Ennen kuin viimeiset mielenosoittajat olivat edes ehtineet paikalle, olivat ensimmäiset lähteneet jo etsimään pääsyä natsien marssireitille. Epäilemättä hienointa koko päivässä oli, etteivät ihmiset tyytyneet ainoastaan ilmaisemaan vastustustaan jalkapallokentällä ja palaamaan koteihinsa, vaan vähintään puolet mielenosoituksen osallistujista lähti mielenosoituksen päätyttyä etsimään saumaa pysäyttää natsit konkreettisesti. Alati kasvava määrä pienryhmiä, kaveriporukoita ja perheitä kulki kerrostalojen pihojen poikki ja hyppi aitojen yli päästäkseen poliisilinjojen toiselle puolelle. Päivän päänäytöskin nähtiin yli kilometrin päässä, Göteborgin keskusta-alueelle johtavan sillan liepeillä, jonne kentältä lähti muutama tuhat mielenosoittajaa yhtenä joukkona. Tämän joukon sitoessa poliisin resurssit muualle, kentälle jääneet ihmiset kaatoivat nopeasti poliisin mellakka-aidat ja ottivat natsien marssireitin pääosuuden haltuunsa.

Historiallinen voitto – natsit eivät päässeet edes omalle kokoontumispaikalleen

Elokuussa PVL julkaisi sivuillaan käännöskirjoituksen, jossa järjestön ruotsinkielisten nettisivujen päätoimittaja Fredrik Vejdeland kirjoitti kuinka iso ja mahtava heidän mielenosoituksensa tulee olemaan. Vejdelandin mukaan Göteborgissa he tulisivat osoittamaan kykynsä mobilisoida “tuhansia osallistujia”, ja järjestön ulkopuolisten tukijoiden lähtiessä mukaan “mielenosoituksesta ei tule vain massiivinen vaan suorastaan eeppinen”. Mielenosoitusta kutsuttiin jopa modernin aikakauden tärkeimmäksi poliittiseksti tapahtumaksi. He tähtäisivät siihen, että saisivat 1000 natsia kaduille. Asia huvitti paljon jo etukäteen, ja vielä enemmän nähdessämme lopputuloksen: muutama sata PVL-soturia ihmettelemässä päivän menoja kilpiensa takaa kaupan takapihalla.

Natsit tapasivat siis aamupäivällä laitakaupungin ICA-supermarketin parkkipaikalla, josta niiden oli tarkoitus siirtyä yhtenä joukkona viralliselle kokoontumispaikalleen. Vain joitakin satoja metrejä ennen marssin virallista alkupaikkaa natsit kuitenkin rynnistivät kyttärivistöä päin. Tästä syntyi pienimuotoista nujakointia natsien ja kyttien välillä, kuten linkatulta videolta näkee. Kytät olivat odotetusti aivan pihalla, mutta siitä huolimatta vain viidentoista poliisin joukko pysäytti mellakkakilvin ja lippusaloin varustautuneen natsiryhmä ponnettoman yrityksen paljain käsin. Poliisit päättivät sumputtaa natsit siihen paikkaan, ilmeisesti pelatakseen itselleen aikaa järjestellä ajatuksiaan. Saman tien paikalle riensi satoja antifasisteja, jotka pyrkivät murtautumaan poliisilinjojen läpi natsien luokse. Pian ympärillä oli pitkälti toistatuhatta vastamielenosoittajaa. Viimeistään tässä vaiheessa porukka alkoi vedellä tuulitakkia niskaan, ja mielenosoituksen yleisväri muuttui yhä tummemmaksi. Paukkupanokset, soihdut ja pienesineet alkoivat lentää ja puisto täyttyä erivärisistä savuista.

Antifasistien läsnäolon ja murtautumisyritysten takia poliisi päätyi pitämään natsien sumpun paikallaan ja keskittymään vastamielenosoittajien poistamiseen natsien lähistöltä. Puiston tyhjennys johti reilun puolen tunnin mellakointiin poliisin alkaessa ajaa kaupukilaisia kauemmas natsien luota. Jokaista poliisin rynnäkköä seurasi antifasistien vastahyökkäys, mutta poliisin rynnäköt olivat pidempiä ja voimakkaampia, sen rivit kurinalaisempia. Jokainen hyökkäys-vastahyökkäys-aaltoliike vei antifasisteja kymmenisen metriä kauemmas. Lopulta poliisi onnistui pampuilla ja autoilla puskemaan tässä vaiheessa jo yli kahden tuhannen vastamielenosoittajan joukon sillan toiselle puolelle, suoraan Göteborgin kirjamessujen pääovien eteen. Natseja hyysänneet kirjamessut joutui sulkemaan ovensa iltapäiväksi antifasistien täyttäessä kadut sen ympäriltä.

Taustalla Kirjamessujen rakennus. Messuvieraat seuraavat tapahtumia ylikulkusillalta.

Poliisi epäonnistui siis molemmissa päätavoitteissaan: antifasistien pitämisessä natsien näköpiirin ulkopuolella ja kirjamessujen keskeytymättömän toiminnan varmistamissa. Tässä vaiheessa antifasistit olivat puolestaan saavuttaneet selkeän voiton: natsien marssi oli pysähtynyt joen toiselle puolelle keskusta-alueen ulkopuolelle ennen kuin ne pääsivät edes omalle kokoontumispaikalleen. Suuri osa antifasisteista jäi sillan juureen kaupunkiin johtavalle tielle varmistamaan, ettei poliisi päästä natseja etenemään. Osa lähti tarkkailemaan muita mahdollisia reittejä. Loput lähtivät tässä vaiheessa syömään ja valmistautumaan mahdolliseen uusintakierrokseen.

Natsit olivat ilmoittaneet pysyvänsä paikoillaan niin pitkään kunnes niiden johtaja on vapautettu, joten antifasistitkin odottivat pitkää päivää. PVL kuitenkin perääntyi uhostaan ja neuvotteli poliisin kanssa kompromissin, että poliisi saattaa natsit tuloreittiään perääntyen takaisin laitakaupungille ja natsit saavat ottaa nettisivuilleen propagandakuvia “Göteborgin katujen valtaamisesta”. Jälkikäteen suomalainen natsiaktiivi Jesse Eppu Torniainen kertoikin järjestön nettisivuilla, kuinka kävely hiljaisen teollisuusalueen läpi melkein kokoontumispaikalle ja takaisin oli “paras kaikista” hänen kokemistaan mielenosoituksista ympäri Euroopan, jälleen kerran “paras lauantai ikinä”.

Jälkitunnelmia

Sunnuntaina ehdimme vielä vierailla antikapitalistisilla kirjamessuilla. Kiinnostavan ohjelman ja yleisen kuulumisten, kontaktien ja uutisten vaihdon ohessa saattoi vaihtaa myös näkemyksiä edellisen päivän tapahtumista. Natsimarssi blokattiin, minkä lisäksi sen osanottajamäärä jäi selvästi natsien tavoitteesta. Etukäteen PVL oli uhonnut jopa tuhannen natsin saapuvan Göteborgiin. Kaikkien riippumattomien arvioiden mukaan osallistujamäärä jäi kuitenkin jonnekin 400 ja 500 väliin eli selvästi alle puoleen toivotusta. Omilla sivuillaan natsit puhuvat edelleen “noin 700 mielenosoittajasta” ja kaiken lisäksi vielä väärään paikkaan eksyneistä 150 natsista. On kuitenkin lähinnä huvittavaa, etteivät samalla alueella pyörineet tuhannet antifasistit ja sadat toimittajat ja poliisit koskaan nähneet vilaustakaan näistä mystisistä eksyneistä natseista. Joko heitä ei koskaan ollut olemassakaan, tai sitten tämä 150 natsin joukko päätti seurata PVL:n epäonnistumista erinoimaisesta piilopaikasta käsin. Mahdollisesti nämä olivat samaa salaperäistä tukijoukkoa kuin ne 400 natsia, jotka eivät PVL:n mukaan päässeet mielenosoituspaikalle myöskään Tukholmassa marraskuussa 2016 – ja joita ei silloinkaan kukaan muu nähnyt kuin PVL itse. Luultavasti natsit kuitenkin pyrkivät vain selittelemään parhain päin sitä tosiasiaa, että heidän mielenosoituksensa kutistuvat silmissä: 700 osallistujaa Tukholmassa marraskuussa 2016, 600 Falunissa vappuna 2017, ja Göteborgissa enää 400-500.

Natsien mielenosoitus lähdettyään juuri liikkeelle. Mukana tässä vaiheessa 300-400 mielenosoittajaa.

Göteborgin mielenosoitus oli alusta lähtien PVL:n taktisten virhearvioiden sävyttämä. Jo viikkoja ennen mielenosoitusta järjestö meuhkasi nettisivuillaan, kuinka Göteborg on vahvaa kansallismielisten kannatusaluetta ja kuinka 30. syyskuuta “vähintään tuhat” natsia saapuu marssimaan. Molemmat olivat kohtalokkaita virhearvioita, jotka kumpusivat yhteiskunnallisesti eristäytyneen natsilahkon harhaisesta todellisuudentajusta. Paikan päällä mielenosoituspäivänä tuhannet ihmiset näyttivät selkeästi, että kaupungista löytyy vahva fasisminvastainen konsensus. Taktiset virhearviot kertautuivat kaduilla, kun järjestö ensin sekoili aloituspaikan suhteen, sen jälkeen epäonnistui surkeasti kyttärivistön läpi murtautumisessa päätyen sumppuun, ja lopulta uhotessaan odottavansa führerinsä Simon Lindbergin vapauttamista ja syödessään sanansa ja nöyrryttyään lähtemään takaisin poliisin saattelemana. Natsijärjestö yliarvioi toistuvasti omaa voimaansa ja yhteiskunnallista tukeaan, ja aliarvoi antifasistien vastaavia.

Samaan aikaan Göteborgin antifasistit saivat luotua itseään ruokkivan mobilisaation, johon lähti mielenosoituksen lähestyessä vierivän lumipallon lailla yhä enemmän ja enemmän ihmisiä ja järjestöjä mukaan. Tuhansia ihmisiä oli ensimmäisiä kertojaan kaduilla harjoittelemassa poliisirivistöjen läpi murtautumista, teiden blokkauksia, natsien seuraamista ja ylipäätään massatottelemattomuuteen osallistumista. Tätä jaettua kokemusta meidän on lähdettävä työstämään eteenpäin ja kehitettävä löyhää “fasisminvastustajien moninaisuutta” kohti järjestäytynyttä ja koordinoutua massamilitanssia, jolla on monipuoliset taktiikat mutta jaettu toimintakulttuuri. Tulevaisuudessa emme voi odottaa natsien toistavan samoja alkeellisia virheitä, joten meidän on Autonomous Revolutionary Nordic Alliancen sanoin “kehitettävä militanssia ja järjestäydyttävä, jotta voimme entistä paremmin ehkäistä tovereiden loukkaantumisia ja ongelmia, osallistaa vielä enemmän ihmisiä sekä pitää linjamme poliisin hyökkäyksiä vastaan paremmin ja pidempään. Harjoitus tekee mestarin”.

Osallistuminen kansainväliseen massamobilisaatioon ja radikaaleille kirjamessuille, ja kaiken kokeminen itse paikan päällä, jossa on pitkät perinteet antifasistisessa ja antikapitalistisessa järjestäytymisessä, oli monessa suhteessa opettavainen kokemus. Kansainvälinen verkostoituminen, kokemusten vaihto ja solidaarisuuksien luominen ovat keskeisiä onnistumisellemme, sillä myös kamppailumme on luonteeltaan kansainvälinen. Näitä kansainvälisiä mobilisaatioita voi lämpimästi suositella kaikille fasisminvastaisesta toiminnasta kiinnostuneille, sillä ne tarjoavat varmasti niin vasta aktivoituneille kuin kokeneemmillekin tärkeitä kokemuksia ja opetuksia, joita voi tuoda omaan lähiympäristöönsä ja jokapäiväiseen toimintaan.