Ruotsalaisen Expo-säätiön aikaisemmin tänä kesänä julkaiseman satasivuista raporttia lukiessa ei voi välttyä siltä ajatukselta, että raportti voisi yhtä lailla kertoa Suomen äärioikeistoskenen tilanteesta. Kuten olemme jo aiemmin kirjoittaneet, on Pohjoismaisen Vastarintaliikkeen (PVL) alennustila Ruotsissa seurausta järjestön sisäisistä riidoista, jäsenistön demoralisoitumisesta sekä siitä, että osa johtavista aktiiveista lähti järjestöstä ovet paukkuen. PVL näyttääkin seuraavan tuttua kehityskulkua eli se lisääntyy jakautumalla. Viime vuonna tapahtunut hajoaminen kahtia oli jo PVL:lle kolmas kerta tällä vuosituhannella (järjestö on perustettu Ruotsissa vuonna 1997).
Expon raportin mukaan PVL:n toiminnan taantuminen näkyy etenkin natsien niin sanotun perusaktivismiin kuuluvien toimintamuotojen, kuten propagandan levittämisen, vähenemisenä. Raportin mukaan tähän on kaksi syytä. Ensinnäkin se on merkki siitä, että järjestön johto ei kykene saamaan rivijäseniä samalla lailla liikkeelle kuin vielä muutama vuosi sitten. Toiseksi kyse on myös siitä, että PVL:n johto oli vuoden 2019 alussa reagoinut jäsenistön tyytymättömyyteen ja linjannut, että järjestö tulisi jatkossa käyttämään vähemmän resursseja juuri propagandan levittämiseen. Tämä tapahtui siis ennen PVL:n hajoamista kahtia.
PVL:stä lähteneiden kovaa linjaa edustavien natsien perustaman Nordisk Styrka (NS) -järjestön toiminta on Expon raportin mukaan ollut varsin vaatimatonta. NS on ainoastaan julkaissut kuvia kamppailulajitreeneistä ja järjestön hankkiman talon remontista sekä tehnyt podcasteja. Expon mukaan on vaikea sanoa mitään NS:n tulevaisuudesta mutta tähdentää, että sen ydinaktiiveihin kuuluu useampi PVL:n kaikkein väkivaltaisimmista ja eniten rikostuomioita saaneista jäsenistä.
Expon analyysissä todetaan, että tätä nykyä ruotsalaista äärioikeistoa leimaa kaksi kehityskulkua: infrastruktuurin rakentaminen (esim. omien tilojen ja kiinteistöjen muodossa) sekä äärioikeiston sisäinen sirpaloituminen. Toisin sanoen PVL aikaisempi monopoliasema on murenemassa. Expon mukaan kyseessä on vuonna 2015 alkaneen kasvutrendin pysähtyminen. Kasvun taustalla oli Svenskarnas Parti -puolueen (SvP) lakkauttaminen vuonna 2014 minkä seurauksena osa SvP:n jäsenistä ja tukijoista liittyi PVL:ään joka tuolloin vielä tunnettiin nimellä Svenska motståndsrörelsen (SMR). Uudeksi PVL:n johtajaksi noina aikoina valitun Simon Lindbergin pyrkimys oli uudelleenbrändätä järjestö ja saada se kasvu-uralle. Keskeinen keino tämän saavuttamisessa oli jäsenmäärän kasvattaminen mikä oli mahdollista vain tinkimällä jäsenyyden kriteereistä. Tämä tarkoitti luopumista kaaderiajattelusta. Suunnanmuutos vaikutti ensi alkuun menestykseltä. PVL ei kuitenkaan oppinut SvP:n virheistä mitään sillä SvP:n tavoin PVL päätti panostaa puoluepolitiikkaan ja kampanjoi paikallis- ja valtiopäivävaaleissa. Vaalimenestys oli kuitenkin surkeaa ja vuoden 2018 valtiopäivävaalien fiaskon jälkeen PVL:n toiminta on hiipunut ja jäsenkato kiihtynyt.
PVL ei tosin ollut ainoa Ruotsin vaaleissa flopannut äärioikeistolainen toimija. Myös Alternativ för Sverige -puolue (AfS) epäonnistui totaalisesti minkä katsotaan olleen seurausta Sverigedemokraterna -puolueen (SD, ruotsidemokraatit) nauttimasta suuresta suosiosta. PVL on tukalassa tilanteessa sillä se on edelleen aivan liian äärijärjestö valtavirtaa edustaville ihmisille, kun taas kovan linjan uusnatseille se näyttäytyy aivan liian “pehmeänä”. Expon raportissa arvioidaan niin kutsutun asymmetrisen aktivismin yleistyvän mikä tarkoittaa sitä, että yksi ja sama ihminen voi olla useamman järjestön jäsen, vaaliaktivisti tai tukija samanaikaisesti. Jonkin tietyn järjestön jäsenyys ei ole äärioikeistolaisille samalla lailla tärkeää kuin ennen.
Lopuksi: PVL on Ruotsin fasistisista toimijoista edelleen suurin ja aktiivisin mutta jos nykyinen kehityskulku ei käänny, tulee sen monopoliasema asteittain heikkenemään.
Expon kommenti käännetty suomeksi alla:
Expon vuosiraportti: Natsiryhmät vähemmän aktiivisia [suomenkielinen käännös]
Expo-säätiön vuosiraportissa todetaan, että ensimmäistä kertaa vuosiin äärioikeistolaisryhmien yleinen aktiivisuus väheni vuonna 2019. Sisäinen hajaannus ja epäonnistunut vaalihanke ovat muuttaneet äärioikeistolaista skeneä heterogeenisemmaksi. Se on silti elinvoimainen ja muodostaa uhan yksittäisille ihmisille.
Uusnatsijärjestö Pohjoismainen Vastarintaliike (PVL) on useamman vuoden ollut hallitsevassa asemassa Ruotsin äärioikeistoskenessä. Viime vuonna PVL kuitenkin kärsi sisäisistä konflikteista ja useiden jäsenten loikkauksista. Tämä näkyy selvästi kokoamassamme datassa. Samanaikaisesti useammat pienemmät ryhmät ovat alkaneet toimia. Raporttia varten tutkimustyötä tehnyt ja sen toimittanut Morgan Finnsiö toteaa, että vaikka äärioikeistolaisen toimintojen [aktiviteter] kokonaismäärä väheni vuonna 2019, ovat ne edelleen historiallisen korkealla tasolla.
Expo rekisteröi kokonaan 2535 toimintoa joka on selvästi vähemmän kuin vuoden 2018 ennätysmäärä eli 3938 toimintoa. Prosentuaalisesti toimintojen määrä vuonna 2019 laski 35,6 prosenttiyksikköä vuodesta 2018. Vuonna 2019 äärioikeistolaisilla piireillä oli toimintaa Ruotsin kaikissa lääneissä ja 209 kunnassa maan 290 kunnasta. Toimintojen määrän väheneminen jakautui kuitenkin maantieteellisesti epätasaisesti. Muutamassa läänissä ja kunnissa toiminta jopa kasvoi.
Jos toimintojen lukumäärää painotetaan suhteessa läänien asukasmäärään, on Taalainmaa ykkössijalla (194 kpl). Taalainmaan jälkeen tulevat Jönköping (17), Norrbotten (110), Skoone (463) ja Itä-Götanmaa (139).
Omat kiinteistöt
Selkeä kehityskulku on nähtävissä. Vuonna 2019 useampi ryhmä ja järjestö hankki kiinteistöjä jatkuvan toiminnan mahdollistamiseksi. Äärioikeistolaisten piirien käytössä on luultavasti enemmän tapaamispaikkoja kuin koskaan aikaisemmin.
Morgan Finnsiö: vaikka toimintojen määrä laskikin vuonna 2019 niin se mitä nyt näemme on uusia vaikuttamisen ja kasvun tapoja hakeva poliittinen toimintaympäristö. He panostavat nyt mediatoimintaan ja konkreettisten tapaamispaikkojen rakentamiseen. Vaikka valtiopäivävaalit vuonna 2018 eivät menneetkään heidän suunnitelmiensa mukaan, niin näemme elinvoimaisen liikkeen, joka edelleen muodostaa vakavan uhan niin yksittäisille ihmisille kuin niille paikallisyhteisöille joissa he ovat onnistuneet vakiinnuttamaan toimintansa.
Expo-säätiön vuosiraportin tiedot pohjaavat suurelta osin äärioikeistoryhmien omaan raportointiin ko. liikkeiden nettisivuilla ja sosiaalisissa mediassa sekä pienemmässä määrin Expon omaan tutkimustoimintaan. Vuodesta 2008 asti vuosittain julkaistu raportti antaa osviittaa äärioikeistolaisen toimintaympäristön mobilisointikyvystä.
Lähde: “Expo: Nazistiska grupper mindre aktiva”
Raportti PDF:nä täältä: “Expo: den rasideologiska miljön 2019”
Lue myös:
- Nordisk styrka: fasistien rivit hajosivat jälleen
- Expo: Pohjoismaisen vastarintaliikkeen ruotsalainen emojärjestö hajaannuksen vallassa – monet näkyväy jäsenet jättämässä järjestön