Lauantaina 21. maaliskuuta Italiassa maan pääministeri määräsi melkein kaiken teollisuuden suljettavaksi 15 päiväksi, samalla kun Italiassa nähtiin siihen asti eniten kuolemia (793) yhden päivän aikana. Italian kemianteollisuuden työntekijät sekä Lombardian metallityöntekijät menevät lakkoon 25. maaliskuuta vaatien myös omien alojensa tehtaiden sulkemista.
Suomessa teollisuus on edelleen käynnissä. Toimintaansa jatkaa esimerkiksi Valmet Automotiven tehdas Uudessakaupungissa, joka valmistaa Mercedes-Benzin autoja. Tehdas työllistää noin 3000 henkilöä. Turusta sinne tulee joka päivä kaksi bussillista ihmisiä töihin, ja Porista yksi. “Tällainen logistinen järjestely muodostaa riskin saada virus joukkoliikenteessä ja levittää sitä tehtaalla. Valmet vaatii toistaiseksi, että ihmiset tulevat töihin. Tehtaalla on myös siirrytty kahden vuoron töihin, mikä tarkoittaa ihmisten olevan jopa aiempaa enemmän yhdessä samoissa tiloissa. Samaan aikaan kymmeniä ihmisiä on osoitettu kotikaranteeniin”, sanoo yksi tehtaan työntekijä Varis-verkostolle.
Muutkin tehtaat jatkavat toimintaansa. Tehtailla työskentelevät ihmiset pakotetaan monissa tapauksissa valitsemaan toimeentulon ja oman tai omaisten terveyden välillä, mikä on erityisen vaarallista jos lähipiiriin kuuluuvia ihmisiä on riskiryhmässä.
Kääntämmässämme italialaisten kirjoittamassa tuoreessa tekstissä kerrotaan muun muassa koronaviruksen synnyttämistä lakoista:
Samanaikaisesti kuin sosiaaliset verkostot, media ja poliitikot kehottavat ihmisiä jäämään kotiin hashtagien ja määräysten avulla, työnantajaliitot ja yritysten omistajat haluavat pitää työntekijät töissä. Tätä Confidustria (Italian teollisuusyritysten keskusliitto) vaati siihen asti kunnes pääministerin määräys sulki teollisuuden. Monilla muilla aloilla tätä tapahtuu edelleen. Silloin perinteinen tehdastyöväki ja logistiikka-alojen ”uusi työväenluokka” pysäyttivät lakoillaan sekä tuotannon että jakelun. ”Miksi muut pakotetaan eristyksiin kotiin, kun meidät pakotetaan töihin? Kuinka meitä suojataan tarttumiselta?”, kysyivät työntekijät työnantajilta ja hallitukselta.
Italian isoimmat ammattiliitot CGIL, CISL ja UIL vaativat jo 12. maaliskuuta, että tehtaiden linjat pysäytetään yhteiskunnalle välttämättömiä teollisuudenaloja lukuunottamatta. Koska näin ei tehty liitot ryhtyivät lakkoon. Lauantaina pääministeri määräsi tehtaat sulkemaan ovensa, mutta kaikki eivät ole vielä menneet kiinni.
Autovalmistajat ovat kansainvälisesti sulkeneet tehtaita monissa maissa. Esimerkiksi Fiat Chrysler, PSA Group (joka omistaa Peugeotin, Citroenin, Vauxhallin ja Opelin) ja Renault ovat sulkeneet tehtaita Euroopassa. Nämä Euroopan suurimmat autonvalmistajat työllistävät 14 miljoonaa ihmistä. Honda on laittanut tehtaidensa ovet kiinni Yhdysvalloissa, Kanadassa ja Meksikossa kuudeksi päiväksi 23. maaliskuuta alkaen. Päätöstä ei kuitenkaan perustella työntekijöiden hyvinvoinnilla, vaan “markkinakysynnän odotetulla laskulla”, eli taloudellisilla syillä. Myös Ford, General Motors, Nissan ja Volkswagen ovat sulkeneet väliaikaisesti tehtaansa Yhdysvalloissa. Hyundai sulki yhden autotehtaansa sen jälkeen kun tehtaalta oli löytynyt yksi varmistettu korona-tartunta. Luksusautoja valmistava Rolls-Royce, Bentley ja Bugatti pysäyttävät myös tehtaidensa tuotannon Isossa-Britanniassa, Ranskassa ja Saksassa.
Kulutusta on haluttu edistää muilla keinoin, kun ihmiset eivät voi ostaa tavaraa kaupoista. Ihmisiä on esimerkiksi kehotettu kuluttamaan “etänä”, vaikka tavaroita pitää myös pakata ja postittaa. Esimerkiksi Amazon pitää pakkaushallinsa auki pandemian keskusmaissa Italiassa ja Espanjassa. Yhdysvalloissa yhtiö on palkannut 100 000 henkilöä lisää, jotta voisi toimittaa tavaraa kuluttajille. Italiassa ammattiliitot ovat järjestäneet lakkoja sitä vastaan, että Amazonin työntekijöiden pitäisi edelleen olla töissä. Työläiset Italiassa kysyvät: miksi armeija pysäyttää meidät koronavaaran takia kaduilla, kun meidän pitää joka tapauksessa mennä töihin tehtaille tuhansien muiden kanssa. Myös Ranskassa, Puolassa ja Espanjassa Amazonin työläiset ja heidän ammattiliitonsa ovat protestoineet epäturvallisissa olosuhteissa työskentelyä. Puolalaisen ammattiyhdistyksen Inicjatywa Pracowniczan (Työläisten aloite) aktiivi Agnieszka Mróz sanoo, että ihmiset ovat peloissaan ja että “tämä yritys käyttää terveyttämme hyväkseen kääriäkseen siitä isot rahat”.
Espanjassa anarkosyndikalististen ammattiliittojen keskusjärjestö Confederación Nacional del Trabajo (CNT) vaatii “toimenpiteitä, jotka takaavat sen, ettei yksikään työntekijä altistu vaaralle menemällä ei-välttämättömään työhön.” Italiassa ammattiliitot ovat myös vaatineet kauppojen sulkemista sunnuntaisin, että ne voitaisiin pestä ja siivota ja kauppojen työntekijöiden terveyyteen kohdistuvat riskit vähenisivät.
Suomessa työmarkkinajärjestöt – sekä työnantajaosapuolet että ammattiyhdistysliikkeen edustajat – ovat tehneet yhteisen esityksen nimeltä “Työmarkkinajärjestöjen esitys maan hallitukselle yritystoiminnan, työllisyyden ja toimeentulon turvaamiseksi korona-viruksen aiheuttamassa talouden kriisissä”. Hallitus taas on tehnyt päätöksen “ensi vaiheen toimenpiteistä, joilla turvataan ihmisten toimeentulo ja yritysten maksuvalmius koronaviruksen aiheuttamassa vaikeassa tilanteessa.”
Työttömyysturvan omavastuupäivät poistetaan, työttömyysturvan enimmäisaika ei kulu lomautusten aikana, työttömyysturvalainsäädäntöä täsmennetään siten, että työntekijällä on oikeus työttömyyspäivärahaan myös silloin, kun lomautuksesta on sovittu. Lisäksi työttömyyden ajalta maksettavan peruspäivärahan saaminen helpottuu työssäoloehdon lyhenemisen myötä. Lisäksi hallitus varautuu tukemaan vuoden 2020 aikana 20 miljoonalla eurolla työttömyyskassojen toimintaa
Pääasiassa yrityksille suunnatun talouspaketin suuruus on 15 miljardia, joista 10 miljardia on lainan takauksia. Yrityksille suoraa riihikuivaa rahaa menee 200 miljoonaa. Mitkään hallituksen toimet eivät anna turvaa työntekijälle, jonka työnantaja määrää työpaikalle ja joka kuuluu riskiryhmään tai jonka läheinen kuuluu riskiryhmään. Työntekijälle ei ole annettu oikeutta jäädä töistä pois oman tai läheisten terveyden turvaamiseksi. Jos joku tällaisen ymmärrettävän päätöksen tekee ei hänen toimeentuloaan turvata yhtään sen paremmin kuin jos olisi irtisanoutunut normaalioloissa.
Lue myös: