“Heidän tavoitteenaan on, että tutkivia toimittajia voidaan syyttää rikollisiksi.”
Tämä on suomennos tekstistä, joka julkaistiin ruotsiksi 9.6.2023 Aftonbladetin nettisivulla.
Mathias Wåg on pitkän linjan antifasistinen kirjoittaja ja tutkiva toimittaja, joka on toiminut muun muassa Garm-kollektiivissa. Hän oli kesäkuussa syytettynä kunnianloukkauksesta äärioikeiston toimesta, ja kirjoittaa tässä heidän taktikoistaan. Julkaisemme tämän suomennoksen, koska samanlainen toiminta kuuluu äärioikeiston taktikoihin myös Suomessa – tuoreessa muistissa on natsipelle Junes Lokan maalituskampanja toimittaja Johanna Vehkoota vastaan vuonna 2016, josta Vehkoo kirjoitti kirjan Oikeusjuttu (2021).
Viime vuoden kesälomalla postilaatikkoon saapui kunnianloukkaussyyte. Sitä seurasi pian sen jälkeen toinen. Olin arvostellut Nya tider -lehteä, äärioikeiston suurinta iltapäivälehteä. Tekstini käsitteli sitä, miten viiden miljoonan kruunun mediatuen saaneella sanomalehdellä voi olla toimitus, jossa puolet toimittajista kirjoittaa salanimillä. Tiesin, miksi he piilottelivat henkilökuntaansa, sillä useat toimituksen jäsenet olivat samanaikaisesti aktiivisia natsijärjestöissä.
Tekstejäni on julkaistu sanomalehdissä ja kirjoissa, joilla oli julkaisulupa. Lehdistönvapaus on vahva, mutta samaa suojaa ei näköjään nauttinut osallistumiseni podcasteihin ja sosiaalisen median julkaisuni. Nyt eräs Nya Tider -lehden työntekijä oli haastanut minut oikeuteen, koska olin kuvaillut häntä “yhdeksi Ruotsin pahamaineisimmista tuomituista natseista” viisi vuotta sitten twiitissäni, jossa linkkasin myös arvosteluuni.
Tässä kunnianloukkaussyytteessä oli jotain outoa. Se tapahtui samaan aikaan, kun minuun ja useisiin muihin henkilöihin kohdistettiin useita henkilökohtaista ahdistelua. Joku yritti pyytää tietoja elävistä ja kuolleista sukulaisistani. Naapurustossani valokuvattiin, ja tarjottiin palkioita heille, jotka voisivat lähettää kuvia perheeni lapsista. Naapurit kertoivat minulle, että Nya Tider-lehdelle rekisteröity auto oli käynyt tutkimassa perheeni mökkejä ja lennättänyt lennokkia niiden yllä. Puhelinnumeroni julkaistiin sosiaalisessa mediassa, ja ihmisiä pyydettiin ilmoittamaan minulle, että olin “epäiltynä rikoksesta” ja että minun tulisi vastata ilmoitukseen.
Oli helppoa nähdä mistä häirintä oli peräisin. Nya tider oli aloittanut uuden panostuksen nuoriin, sisaryhtiön nimeltä Exakt24, jonka tarkoituksena oli erikoistua YouTubeen ja Tiktokiin soveltuviin, vastakkainasettelevampiin videoraportteihin. Ruotsidemokraatti Erik Almqvist johti projektia ja kokosi toimituskunnan vastavalmistuneista lukiolaisista, jotka kuuluivat äärioikeistolaiseen Alternativ för Sverige (“Vaihtoehto Ruotsille”)-puolueeseen.
Junioritoimittajat toivat mukaan koulukiusaamisen menetelmiä ja väittivät sitä tutkivaksi journalismiksi. He menivät Göteborgin taidegallerian myymälään ja asettivat henkilökunnan vastuuseen Greta Thunbergia käsittelevistä kirjoista (“vasemmistopropagandaa museoissa”), kuvasivat kirkoissa, joissa järjestettiin toimintaa maahanmuuttajille (“tänne piilotetaan laittomia pakolaisia”), menivät piilokameran kanssa RFSL:n nuorisotoimintaan (“lapsille järjestetään trans-leirejä”) ja kuvasivat drag queenejä ohjaamassa esikoululaisia Dramatenissa (“alaikäisiin kohdistuvaa seksuaaliaktivismia”). Videot levisivät netissä ja samanaikaisesti videoaktivistit julkaisivat nimiä ja kotiosoitteita sosiaalisen median tileillään.
Tajusin, etten ollut ainoa, jota vastaan kunnianloukkaussyyte nostettiin. Tämä oli järjestelmällistä ja sen takana, ketä haastettiin oikeuteen, oli suunnitelma. Myös vanhat kollegani Researchgruppen -freelance-kollektiivista sekä muita rasisminvastaisia aktivisteja kuten Inte rasist men-sivuston Henrik Johansson, olivat syytettyinä.
Toinen minua vastaan nostettu syyte koski osallistumistani Johanssonin ja Axel Luo Öhmanin Haveristerna-podcastiin, jossa keskustelimme Nya tider -lehdestä. Johansson ja Öhman määrättiin kumpikin maksamaan 5 000 kruunun vahingonkorvaukset samalle henkilölle, joka haastoi minut oikeuteen. Jopa Expo-lehden työntekijöitä oli haastettu oikeuteen. Kunnianloukkaussyytteet olivat osa kohdennettua kampanjaa rasisminvastaisia arvostelijoita vastaan.
Exakt24-tiimin nuorten suunnitelmat eivät olleet salaisia. Joka ilta he istuivat Twitterin Spaces-keskustelukanavalla ja puhuivat ääneen suunnitelmistaan. Tarkoituksena oli antaa vasemmistolle “maistaa omaa lääkettään”. Vasemmisto määriteltiin hyvin löyhästi, ja siihen kuuluivat melkein kaikki: Robert Aschbergin nettivihaajien paljastamisesta “Trolljägarna”-ohjelmasta, David Bahan videokohtaamisista Expressenille, Näthatsgranskarenin oikeuskäsittelystä Joakim Lamottea vastaan, Juridikfronten—kansalaisjärjestön ilmiannoista PVL:n nettisivun rotuvihaan yllyttämisestä aina Antifascistisk Aktionin natsipaljastuksiin. Mikään menetelmä ei ollut liian törkeä, koska kyseessä oli vain “karma” ja “potut pottuina”. Oikeiston vaalivoiton myötä koston hetki oli koittanut.
Keskusteluhuoneissa äärioikeistolaiset häiritsijät kertoivat, miten he olivat systematisoineet häirinnän. He toteuttivat kampanjoita tekemällä vääriä huoli-ilmoituksia sosiaaliviranomaisille, ottivat yhteyttä palontorjuntaviranomaisiin ja ilmoittivat vasemmistolaisista tiloista sekä lähettivät naapureille ja työnantajille kirjeitä “äärivasemmistolaisista”.
Joulukuussa 2022 he ilmoittivat uudesta hankkeestaan, jonka tarkoituksena oli perustaa yhdistys joukkokanteiden nostamiseksi. He olivat havainneet, että yksinkertaistetut siviilioikeudelliset kanteet olivat halpoja nostaa. Vähäiset kanteet on tarkoitettu yksinkertaisten riitojen ratkaisemiseen, eikä niihin liity taloudellista riskiä, jos käsittelyn häviää. Vaikka sakot ovat alhaiset, oikeusjärjestelmän pommittaminen valituksilla voi silti tulla uhrille kalliiksi.
Kyse oli siis siitä, että oikeuskäsittelyä käytettäisiin aseena. Jokainen oikeusprosessi tuottaisi myös sisältöä ja olisi siis keino luoda materiaalia uusia paljastuksia ja kirjoituksia varten.
Kun Erik Almqvist oli dokumentoimassa Axel Luo Öhmanin kunnianloukkausjuttua, perustettiin uusi oikeusaktivistiryhmä. Exakt24 -sivusto jätti mediaetiikkajärjestelmän, laitettiin tauolle ja syntyi uudelleen Förtalsombudsmannen-projektina (“kunnianloukkausasiamies”). Pyrkimyksenä oli hukuttaa äärioikeistoa tutkivat toimittajat oikeudelliseen mattopommiin.
Projektin tarkoituksena ei ole torjua kunnianloukkauksia, vaan käyttää oikeudellisia menettelyjä kunnianloukkauksiin, tutkivia toimittajia voidaan kutsua rikollisiksi äärioikeiston vaihtoehtomedioissa. He yrittävät käyttää hyväkseen lainsäädännöllisiä porsaanreikiä, joita lehdistönvapaus ja julkaisusuoja eivät kata, jotta toimittajat eivät voi keskustella raporteistaan sosiaalisessa mediassa.
Ennen oikeudenkäyntiäni minulta kysyttiin, suostuisinko sovintoon Nya tiderin toimittajan kanssa. Minulle tarjottiin mahdollisuutta osallistua oikeudenkäyntiin videoyhteyden välityksellä salaisesta paikasta. Vaadin kuitenkin, että oikeudenkäynti olisi avoin. En omasta puolestani, vaan jotta kaikki tulisi julki. Kunnianloukkaussyytteet voivat vaikuttaa viattomilta ja banaaleilta. Mutta kun oikeudenkäyntejä käytetään tarkoituksellisesti ja tehtaillaan teollisessa mittakaavassa – kunnianloukkausasiamiehen sanoin – on kysymys sananvapaudesta. Siitä, mitä voidaan kirjoittaa, sanoa ja tutkia. Äärioikeisto haluaa uhkailuilla, oikeudenkäynneillä ja henkilökohtaisella häirinnällä vaientaa tutkimukset ja tuhota tutkivat toimittajat. Jos annamme heidän tehdä niin.
Jokainen tutkimus, jokainen oikeudenkäynti ja jokainen heidän kampanjansa on tehtävä näkyväksi. Yksittäisiin toimittajiin, mielipidevaikuttajiin ja poliitikkoihin kohdistuvan häirinnän palapeli on saatava valmiiksi, jotta kokonaiskuva tulee esiin. Tässä on minun palani palapelistä.
Tukholman käräjäoikeus päätti kesäkuussa 2023, että Mathias Wåg vapautetaan syytteistä.