George Floydin murhaa seuranneet mielenosoitukset ravisuttavat Yhdysvaltoja – Kaikki tuki Minneapolisin kansannousulle

05.06.2020 Uutiset 0

Viimeisen viikon ajan olemme kaikki seuranneet kiihtyvää kansannousua poliisia ja hallintoa vastaan Yhdysvalloissa. Protestit saivat alkunsa Minneapolisin poliisin murhattua 46-vuotiaan George Floydin pidätyksen yhteydessä painamalla häntä maahan niskasta kahdeksan minuutin ajan katkaisten verenkierron hänen aivoihinsa. Menetettyään tajuntansa Floyd kuljetettiin sairaalaan, jossa hänet todettiin kuolleeksi.

George Floydin murhannut Derek Chauvin on useaan otteeseen käyttänyt väkivaltaa vähemmistöjä vastaan. Häntä vastaan on tehty 12 erillistä valitusta poliisiväkivallasta, mutta yksikään niistä ei johtanut toimenpiteisiin.

Floydin murhannut Derek Chauvin ja kolme muuta poliisia eivät kuitenkaan ole yksittäisiä “mätiä omenoita”. On tärkeää muistaa että yksittäisten poliisien sijaan ongelma on koko poliisijärjestelmän perusteissa ja sen jatkuvasti lisääntyvässä militarisoitumisessa. Esimerkiksi Los Angelesin uudessa budjettiesityksessä poliisille annettaisiin $10.5 miljardin budjetista $3.14 miljardia, kun taas Minneapolisin poliisin budjetti on $193 miljoonaa, 36% koko kaupungin menoista. Minnesotassa kuten lukuisissa muissa osavaltioissa poliisi on tappanut järjestelmällisesti mustia ihmisiä aikaisemminkin ja sitä vastaan on myös protestoitu ja taisteltu useasti vuosien varrella. Trayvon Martinin murhan jälkeen vuonna 2013 syntynyt Black Lives Matter -liike (BLM) on ollut keskeinen osa mielenosoituksia ja kapinoita myös George Floydin murhan jälkeen. BLM-liike alkoi levitä voimakkaasti vuonna 2014 Michael Brownin murhan ja sitä seuranneen Fergusonin kapinan sekä vuonna 2015 Freddie Grayn murhan ja sitä seuranneen Baltimoren kapinan jälkeen.

Ympäri Yhdysvaltoja syttyneet kapinat alkoivat Minneapolisista tiistaina 26. toukokuuta 2020. Ihmiset kokoontuivat kaupungin kaduilla ja hyökkäsivät määrätietoisesti niin poliisirivistöjä kuin poliisiasemia ja kaupallisia kiinteistöjä vastaan. Edelleen jatkuvan kapinan aikana mielenosoittajat myös piirittivät Minneapolisin kolmannen piirin poliisiasemaa, valtasivat sen ja kaiken päätteeksi sytyttivät sen liekkeihin. Poliisin ampuessa mielenosoittajia kyynelkaasulla ja kumiluodeilla, mielenosoittajat vastasivat tähän puolustaen itseään heittämällä takaisin irtonaisia esineitä ja kiviä, sekä rakentamalla kaduille barrikaadeja suojelemaan väkijoukkoja poliisin rynnäköiltä. Katutaistelujen jatkuessa mielenosoittajat sytyttivät tuleen myös kauppaketju Targetin ostoskeskuksen, tehden siitä useissa uutiskuvissa näkyvän symbolin vastarinnalle.

Mielenosoitukset levisivät viikon aikana useisiin kaupunkeihin kaikissa 50 osavaltiossa. Muun muassa Los Angelesissa, Philadelphiassa, New Yorkissa, Atlantassa ja lukuisissa muissa kaupungeissa nähtiin kamppailun hetkiä kun mielenosoittajat kävivät poliisia vastaan, rakensivat barrikaadeja sekä hyökkäsivät niin esivallan kuin Yhdysvaltojen rasistisen historian symboleja vastaan. Uutiskuvissa saattoi nähdä useista eri kaupungeista kuvia liekkien nielaisemista poliisiautoista. Ympäri maata on nähty myös protestoijien murtautuvan kauppakeskuksiin ja luksusliikkeisiin ja jakavan niiden omaisuutta uudestaan kaduilla muille ihmisille.

Yhdysvaltain hallinnon reaktio kansannousuun on ollut sama kuin muidenkin autoritaaristen hallintojen ympäri maailmaa. Ensin kapinointi pyrittiin leimaamaan “ulkopuolisten agenttien” ja “provokaattoreiden” teoiksi, sen jälkeen on alettu puhua “terrorismista” ja lopuksi uhattu lähettää sotilaat tukahduttamaan protestit ja “suojelemaan yhteisöjä”. Valkoisen talon ja poliisin valheet ovat kuitenkin paljastuneet kerta toisensa jälkeen. Jopa Minneapolisin St. Paulin pormestari joutui myöntämään, että poliisi oli valehdellut hänelle “ulkopuolisista agitaattoreista” pormestarin tiedotustilaisuutta edeltävissä tilannekatsauksessaan. Pormestari perui puheensa, mutta poliisin valehtelema luku 80 % jäi mediaan kiertämään “ulkopuolisten” osuutena pidätetyistä. Valkoinen talo joutui muun muassa poistamaan valheellisen twiittinsä, jossa synagogan edustalla olleita, äärioikeistolaisia joukkosurmaajia vastaan vuosi sitten pystytettyjä suojarakenteita väitettiin “ammattimaisten anarkistien” kasaamiseksi kivikasoiksi mellakointia varten. Puhe ulkopuolisista mellakoijista menetti merkityksensä viimeistään siinä vaiheessa kun protestit levisivät kaikkiin merkittäviin Yhdysvaltain kaupunkeihin ja ihmiset ovat osoittaneet niille poikkeuksellisen laajaa tukea. Monmouthin yliopiston kyselytutkimuksen mukaan yli puolet amerikkalaisista pitää poliisiaseman polttamista oikeutettuna reaktiona, kun taas 78 % pitää protesteja ja mellakointia kokonaan tai osittain oikeutettuna.

Tässä vaiheessa pelkän mellakan sijaan onkin hyvä puhua siitä mitä todella tapahtuu. On puhuttava kansannoususta, jota ruokkii rasismi, poliisi ja sen väkivalta sekä Yhdysvaltojen brutaalin luokkayhteiskunnan jatkuvasta kärjistymisen seurauksena lisääntyä köyhyys, massatyöttömyys ja asunnottomuus. Arkipäivän rasismi ja institutionaalinen rasismi kietouvat molemmat kapitalistiseen järjestelmään, jossa poliisi paitsi turvaa omistavan luokan etuja myös aktiivisesti valvoo ja kurittaa rodullistettuja ja työväenluokkaisia ihmisiä.

Poliisin vastaus leviävään kapinointiin on ollut selkeä eskalaatio. Jokaisessa osavaltiossa paikallispoliisin taktiikat ovat olleet erilaisia, mutta niissä toistuu pyrkimys tukahduttaa protestit. Poliisit ovat pahoinpidelleet mielenosoittajia, ampuneet heitä päähän kumiluodeilla ja levittäneet kaduille uskomattomia määriä kyynelkaasua. Ympäri maailmaa kuultava puhe “vähemmän tappavista aseista” on huijausta. Jo nyt löytyy tapauksia pitkin Yhdysvaltoja, jossa mielenosoittaja on menettänyt näkökyvyn tai käynyt hyvin lähellä kuolemaa kumiluodista saadun osuman seurauksena. Tämän rinnalla mielenosoittajien taistelu poliisia vastaan on itsepuolustusta ja omien yhteisöjen suojelua poliisin väkivallalta. Se on itsepuolustusta poliisin tukahduttamisyrityksiä vastaan. Yhdysvalloissa tuulta alleen saavat protestit sisältävät poliittisen vaatimuksen oikeudenmukaisemman maailman puolesta, jossa minimitavoitteena mustia ihmisiä ei surmattaisi jatkuvasti rasistisen poliisin toimesta. Monimuotoisen ja laajan liikkeen vaatimuksiin kuuluu poliisin reformin tai lakkauttamisen lisäksi myös vaatimuksia taloudellisesta ja yhteiskunnallisesta tasa-arvosta sekä vaatimuksia asumisen, toimeentulon ja terveydenhuollon ongelmiin.

Tältä näyttää kansannousu: “Capitol Hillin kadut on reunustettu vesipulloilla. Paikalliset yritykset jakavat ruokaa ja tarjoavat tilojaan ensiapupisteiksi. Koko naapurusto mobilisoi Seattlen poliisilaitosta vastaan, joka näyttää hetki hetkeltä enemmän miehitysjoukoilta.”

Viikonlopun mielenosoitusten edistyessä monet osavaltiot päättivät asettaa kaupunkeihin ulkonaliikkumiskieltoja sekä kutsua kansalliskaartin apuun kapinan kukistamiseksi. Tämä on muuttanut jotkin kaupungit miehitetyiksi alueiksi, joissa militarisoitu poliisi kulkee pitkin katua ammuskellen ja pidättäen ulkona liikkuvia ihmisiä. Joidenkin arvioiden mukaan jopa 50 miljoonaa ihmistä on asetettu Yhdysvalloissa ulkonaliikkumiskiellon alaisuuteen. Se ei ole kuitenkaan estänyt ihmisiä lähtemästä kaduilla suurissa määrin, mikä sai Yhdysvaltojen presidentin Donald Trumpin uhkaamaan oman maansa kansalaisia armeijan mobilisoimisella kaupunkeihin. Tästä huolimatta Trump kuitenkin piiloutui bunkkeriinsa Valkoisessa talossa, mielenosoittajien taistellessa poliisin kanssa sen edessä.

Mielenosoittajien taistellessa pääsystä Valkoiseen taloon sen edustalla, päätyi Donald Trump piilottelemaan bunkkerissa sen sisällä valot pimennettyinä.

Poliisin ja kansalliskaartin tukahduttamisyritykset ovat nostaneet esiin erilaisia solidaarisuuden muotoja poliisiväkivaltaa kokeneissa yhteisöissä ja niiden ympärillä. Jo kansannousun alkuvaiheilla Minneapoliksen bussikuskien ammattiosastot kieltäytyivät kuljettamasta vangittuja mielenosoittajia säilöön poliisin puolesta. Tähän vaatimukseen yhtyivät myöhemmin myös New Yorkin bussikuskien ammattiosastot. Lukuisat poliittiset ryhmät ja kamppailuihin osallistuvat ihmiset ovat jakaneet vinkkejä kapinaan osallistuville ja lukuisat muut osallistuvat ensiapulaukkujen kanssa mielenosoituksiin hoitaakseen poliisin haavoittamia ihmisiä. Myös kirkot ja muut yhdistykset ovat tarjonneet tilojaan väliaikaisiksi lepopaikoiksi ja tiloiksi kaduilla taisteleville. Tällainen käsinkosketeltava solidaarisuus on asia, josta meidän kaikkien tulee oppia jotta se voidaan pitää mielessä aina aktiivisen kamppailun hetkinä.

https://twitter.com/IGD_News/status/1265932438049624065

Seuratessamme kodeistamme ihmisten taistelua kaduilla, monille herää kysymys kuinka kamppailua voi tukea kaukaa? Yksi nopeimmista tavoista auttaa ihmisiä, liikkeitä ja järjestöjä on lahjoittaa niille rahaa. Tukahduttamistoimien yltyessä esimerkiksi takuurahastot tarvitsevat rahaa auttaakseen ihmisiä maksamaan takuita päästäkseen vankeudesta. Tähän tarkoitukseen voi lahjoittaa rahaa esimerkiksi Minnesota Freedom Fundille tai muille paikallisille lakitukiryhmille, jotka järjestävät tukea kamppaileville. Tämän lisäksi voit tukea rahallisesti esimerkiksi Black Vision Collectivia tai Reclaim the Blockia, jotka kummatkin toimivat aktiivisesti ruohonjuuritasolla ja kaduilla tämänhetkisessä tilanteessa. Associated Press -uutistoimiston mukaan protesteissa on pidätetty jopa yli 9000 ihmistä. Monet heistä tarvitsevat rahaa oikeudenkäyntikuluihin sekä poliittista painetta – myös kansainvälisesti – yleisen armahduksen puolesta.

Yksi Yhdysvalloissa kiertäneistä vaatimuslistoista.

On tärkeää myös jakaa tietoa niin sosiaalisessa mediassa ja ystäville, kuin myös osallistua mahdollisiin fyysisiin protesteihin omassa kaupungissaan. George Floydin murha ja sitä seuranneet kapinat alleviivaavat myös antirasistisen järjestäytymisen tärkeyttä muualla. Myös Suomen poliisi profiloi ihmisiä etnisesti ja osallistuu karkotuksiin, joissa ihmisiä lähetetään kuolemaan hengenvaarallisiin paikkoihin. Myös tämän on loputtava.

Pidemmässä juoksussa parasta solidaarisuutta on järjestäytyä paikallisesti rasismia ja muuta syrintää vastaan ja vapaamman, solidaarisemman ja oikeudenmukaisemman yhteiskunnan puolesta Suomessa sekä maailmanlaajuisesti. Ilman voimakkaita paikallisia liikkeitä ja itsehallinnollisia alueita kansainvälinen solidaarisuus uhkaa jäädä yksilölliseksi ja heikommaksi kuin mihin meidän kollektiviinen potentiaalimme pystyy. Ei riitä, että jalkaudumme kaduille jokaisen poliisimurhan jälkeen, vaan nämä murhat ja niiden taustalla oleva etninen ja yhteiskunnallinen eriarvoisuus on kitkettävä perinpohjin. Vaikka onkin tärkeää lahjoittaa rahaa vankitukeen ja muuhun välittömään tukitoimintaan, kannattaa myös miettiä keinoja, joilla toimimisen halun voi valjastaa pidempiaikaiseen ja järjestäytyneeseen poliittiseen toimintaan, joka pyrkii muuttamaan kaiken.

Varis-verkosto osoittaa tukensa Minneapolisin kansannousulle. Vaadimme oikeutta George Floydille ja kaikille muille rasistisen poliisiväkivallan uhreille. Kehotamme kaikkia ihmisiä osallistumaan mielenosoituksiin ja muuhun tukitoimintaan Suomessa sekä järjestäytymän poliittisesti sortavien rakenteiden purkamiseksi ja kaikille solidaarisemman ja vapaamman maailman puolesta.

Tulevia Black Lives Matter -mielenosoituksia Suomessa.