

Jyväskylässä alkoi maanantaina 3.4.2017 oikeudenkäynti, jossa käsiteltiin Pohjoismaisen vastarintaliikkeen (PVL) Jyväskylän keskustassa 1.8.2015 järjestämää natsimellakkaa. Elokuussa 2015 PVL:n aktivistit pahoinpitelivät johtajien käskystä paikalle sattuneen paikallisen henkilön, jonka jälkeen poliisi saartoi PVL:n katutapahtuman osallistujat ja otti paikan päältä 32 ihmistä kiinni. Kirjoitimme tapauksesta tuoreeltaan analyysin, jossa toimme esiin paikallisten pahoinpitelyn olevan osa natsien kasvustrategiaa.
Iltalehden oikeudenkäynnistä julkaisemassa jutussa kerrotaan kuvien kanssa, että poliisi takavarikoi mielenosoituksen osallistujilta lippuja, kilpiä, pippurisumutetta ja puukon. Lisäksi yhden kolmesta tapahtuman johtamisesta syytetyn natsin kotoa löytyi itsetehty haulikko ja kymmeniä patruunoita. Vuonna 2014 myös PVL:n Norjan osaston jäsenen kotoa löytyi huumeita ja aseita.
Iltalehden jutussa julkaistut kuvat ovat peräisin poliisin esitutkintamateriaalista. Aseiden lisäksi epäiltyjen kotoa löytyi hakaristilippuja ja natsismia käsittelevää kirjallisuutta.
Kilvet ja rautatangoilla varustetut liput ovat osa PVL:n katutapahtumien perusarsenaalia yhdessä yksittäisten aktivistien kantamien astaloiden ja puukkojen kanssa. Esitutkintapöytäkirjassa eräs aktivisti paljasti poliisille kuulusteluissa, että “kilvet eivät olleet poliisia vaan tarvittaessa punikkeja vastaan, sillä kilvellä voi lyödä ja sillä voi suojautua”. Poliisi myös huomasi, että jotkut mielenosoitukseen osallistuneista piilottivat epäonnistuneesti kaksi puukkoa ja pippurisumutteen läheiseen roskalaatikkoon ennen kiinniottoa.
Syyttäjä vaati kolmelle henkilölle tuomiota väkivaltaisen mellakan johtamisesta. Yhden epäillyn kotoa löytyi käyttövalmis haulikko sekä runsaasti patruunoita. Lehdistössä ei yksilöity natsimellakan osallistujia ja kolmesta johtajasta mainittiin nimeltä ainoastaan Jimi Karttusen tappanut Jesse Torniainen. Torniainen tuomittiin käräjäoikeudessa joulukuussa 2016 kahdeksi vuodeksi vankilaan, mutta syyttäjä on valittanut päätöksestä ja tapauksen käsittely jatkuu hovioikeudessa. Jyväskylän natsimellakan johtamisesta vaaditaan Torniaiselle 10 kuukauden ehdotonta vankeutta. Useassa lehtijutussa mainittu tapahtuman aikaan “Suomen-johtajana toiminut mies” on PVL:ää vuosina 2012-2015 johtanut Juuso Tahvanainen. Jo mainittujen lisäksi paikan päältä otettiin kiinni muun muassa PVL:n johtohahmoihin Pohjoismaisella tasolla kuuluva helsinkiläinen Otto Rutanen. Kaiken kaikkiaan maanantaina alkaneessa ja päiviä kestävässä oikeudenkäynnissä on syytettynä 22 ihmistä. Rikosnimikkeinä ovat esimerkiksi väkivaltaiseen mellakkaan osallistuminen ja pahoinpitely. Käsittelylle on varattu aikaa perjantaihin asti.
Tahvanainen oli vielä natsimellakan aikaan elokuussa 2015 Suomen vastarintaliikkeen nimellä toimivan järjestön virallinen johtaja. Vuoden 2015 lopulla järjestö kuitenkin ilmoitti luopuvansa johtaja-periaatteesta ja luopui vähitellen nimestä Suomen vastarintaliike. Jyväskylän mellakka ja sitä seurannut tutkinta oli todennäköisesti yksi syistä, joiden takia järjestö luopui Suomessa virallisesti nimetystä johtajasta. Tästä lähtien Suomen vastarintaliike on toiminut virallisesti Suomen osastona laajemmassa kansallissosialistisessa Pohjoismainen vastarintaliike -järjestössä. Järjestö toimii Ruotsissa, Suomessa ja Norjassa.
Suomalaista järjestöä johtaa “valtuusto” ja koko PVL:ää johtaa “Pohjoismainen valtuusto”. Suomen valtuustoon kuuluu edustaja jokaisen kaupungin ryhmästä ja neljä eri alueista vastaa henkilöä. PVL:n verkkosivulla nimetyiksi vastuuhenkilöiksi kerrotaan julkaisutoiminnasta vastaavat Antti Lehto, Jyväskylän kirjastopuukotukseen vuonna 2013 osallistunut Paavo Laitinen, “suomalaisavusta” vastaava orivesiläinen Antti Niemi ja kansainvälisistä suhteista vastaava Otto Rutanen. Pohjoismaisessa valtuustoa on kaksi edustajaa Ruotsista, Suomesta ja Norjasta: Simon Lindberg ja Emil Hagberg Ruotsista, Haakon Forwald ja Tommy Olsen Norjasta, sekä Antti Niemi ja Otto Rutanen Suomesta. Nämä kuusi henkilöä siis virallisesti johtavat kolmessa maassa toimivaa natsijärjestöä.




Katso myös: