

Torstaina 16. maaliskuuta 2017 tuli kuluneeksi puoli vuotta siitä, kun Jimi Karttunen menehtyi natsijärjestö Pohjoismaisen vastarintaliikkeen (PVL) aktiivi Jesse Torniaisen pahoinpitelyn seurauksena. Tässä jutussa käymme läpi Karttusen tappoon ja PVL:ään liittyviä tärkeimpiä tapahtumia viimeisen puolen vuoden ajalta.
Jimi Karttusen kuolema Torniaisen pahoinpitelyn seurauksena järkytti laajasti koko Suomea. Kyseessä oli ensimmäinen poliittisen tapahtuman yhteydessä tehty tappo sitten 1940-luvun. Tämä käynnisti välittömästi koko loppuvuoden jatkuneen julkisen keskustelun siitä, pitäisikö PVL:n kaltaisen järjestön saada kokoontua julkisesti ja pitäisikö koko järjestö kieltää.
Välitön reaktio tappoon
Karttunen menehtyi Meilahden sairaalassa perjantai-iltana ja lauantaina hänen vanhempansa tekivät julkisen Facebook-päivityksen, joka liitti hänen kuolemansa uusnatseihin. Julkaisimme välittömästi samana päivänä tapahtumaa taustoittavan uutisen, jossa liitimme Karttusen kuoleman PVL:ään. Kansainvälisesti merkittävä uutinen käännettiin nopeasti myös englanniksi, ruotsiksi ja venäjäksi. Uutinen sai tämän takia kansainvälisesti huomiota ja monessa eri maassa antifasistit osoittivat surunvalitteluja Suomeen. Tämän jälkeen tapahtumat etenivät nopeasti.

Seuraavana päivänä, sunnuntai-iltana, kymmeniä eri taustoista tulevia antifasisteja kokoontui Helsingissä pohtimaan miten reagoida tapahtumaan. Samaan aikaan yksittäinen henkilö oli jo tehnyt aloitteen ja julkisen kutsun kokoontua pahoinpitelyn tapahtumapaikalle Rautatientorille muistamaan Karttusta. Äärimmäisen traagisesta tapahtumasta huolimatta paikalle tuli satoja toisilleen tuntemattomia ihmisiä. Seuraavina viikkoina ihmiset jättivät paikalle päivittäin kukkia ja erilaisia viestejä.
Tästä voi oppia, että usein on tärkeää kutsua (poliittinen) kokoontuminen välittömästi eikä odottaa asiasta järjestettyä kokousta. Myös Tampereella kymmeniä antifasisteja kokoontui maanantai-iltana pohtimaan kynttilämuistotilaisuuden järjestämistä ja muita reagointitapoja vain huomatakseen, että yksittäinen henkilö oli kokouksen aikana jo tehnyt julkisen kutsun muistotilaisuuteen Tampereelle seuraavaksi päiväksi. Myös Turussa, Jyväskylässä ja joillain muilla paikkakunnilla kokoonnuttiin viikolla julkisiin kynttilämuistotilaisuuksiin. Karttusta muistettiin välittömästi myös kansainvälisesti.
Vaikka nopea reagointi ja aloitteellisuus on tärkeää, oli erilaisten tapaamisten järjestämisellä myös muita funktioita. Useat ihmiset olivat ymmärrettävästi hyvin järkyttyneitä julkisella ja keskeisellä paikalla kuolemaan johtaneesta pahoinpitelystä natsijärjestön tapahtumassa, joten monille teki hyvää kokoontua fyysisesti tapaamaan toisiaan sekä kertomaan tunteistaan ja ajatuksistaan. Esimerkiksi tällaisten joukkotapaamisten avulla natsiväkivallan poliittiselta tarkoitukselta – pelon lietsomiselta – katkaistaan siivet, ja traaginen tapaus kääntyy lopulta natseja itseään vastaan. Tästä syystä on myös tärkeä muuttaa suru kollektiiviseksi toiminnaksi.

Peli poikki!
Alkuviikosta alkoi muodostua ajatus lauantaina Helsingissä järjestettävästä suuresta Peli poikki -mielenosoituksesta. Eri antifasistiset toimijat totesivat, että kaikkien kannattaa panostaa tähän mielenosoitukseen omien pienempien mielenosoitusten järjestämisen sijaan. Jatkoimme PVL:n toiminnan tutkimista ja laajemman tilanteen kehittymistä. Pian oli selvää, että Karttusen pahoinpitelystä oli vastuussa taparikollinen ja natsiaktiivi Jesse Torniainen. Marraskuussa myös viranomaiset vahvistivat, että Karttusen kallovamma oli seurausta Torniaisen pahoinpitelystä.

Lauantaina 24. syyskuuta 2016 Helsingissä järjestetty Peli poikki -mielenosoitus oli Suomen kaikkien aikojen suurin antifasistinen mielenosoitus. Arviot vaihtelivat 15 000 ja 20 000 osallistujan välillä. Tapahtumaan kuului monenlaista sisältöä liberaalista rasismin vastustamisesta selkeämmin antifasistiseen sanomaan. Mielenosoituksen vaikuttavimmassa puheessa painotettiin antifasistisen yhteisymmärryksen merkitystä:
Miltä näyttäisi esimerkiksi sellainen fasismin vastainen yhteisymmärrys, jonka turvin jokainen uskaltaisi puhaltaa vastarintaliikkeen toiminnalta pelin poikki? Yhteisymmärrys jonka turvin toimia kuten Jimi Karttunen: hiljentää sanoin, vihellyksin, huudoin ja muin elein nämä rasistit ja fasistit jokaisen kerran kun he kehtaavat markkinoida kuvottavaa maailmankuvaansa kaduilla. Miltä näyttäisi sellainen fasismin vastainen konsensus, joka kohtaisi jokaisen rasistisen mielenosoituksen moninkertaisella joukolla ja kertoisi heille, että “ei, tästä te ette kulje”?
Tamperelaiset antifasistit järjestivät bussilastillisen ihmisiä Helsingin suurmielenosoitukseen, mutta kaupungissa järjestettiin myös oma 600 ihmistä kadulle saanut Peli poikki -mielenosoitus. Helsingin ja Tampereen lisäksi antifasistisia mielenosoituksia järjestettiin Kuopiossa, Jyväskylässä, Oulussa ja Joensuussa. Myös Ruotsissa järjestettiin samoihin aikoihin useita mielenosoituksia ja muistotilaisuuksia Karttuselle. Tukholman mielenosoituksessa luettiin ääneen Varis-verkoston tervehdys ruotsiksi. Ympäri maata järjestettiin myös pitkin loppuvuotta erilaisia antirasistisia ja antifasistisia tapahtumia keskustelutilaisuuksista tukikeikkoihin uhrin omaisille. Karttusen kuolinpaikalle vietiin vielä viikkoja myöhemmin kukkia, kylttejä, tarroja ja muita muistoesineitä. Tämän perinteen soisi jatkuvan yhä edelleen.
Peli poikki oli massiivinen ja onnistunut mielenosoitus, jossa mobilisoitiin muutamassa päivässä kansalaisyhteiskunta sanomaan ei fasismille. Jos tapahtumaa vertaa heinäkuussa 2015 järjestettyyn rasisminvastaiseen Meillä on unelma, oli tapahtuma huomattava edistysaskel rasismin- ja fasismin vastustamisessa. Meillä on unelma kokosi tuhansia ihmisiä torille kuuntelemaan poliitikkojen puheita. Peli poikki oli keskustan läpi liikkuva mielenosoitus, johon osallistettiin ihmisiä jakamalla puhallettavia pillejä. Peli poikki -mielenosoituksessa ei puhuttu liberaalista suvaitsevaisuudesta ja monikulttuurisuudesta, vaan vihellettiin fasisteilta peli poikki. Mielenosoituksista jätettiin perustellusti pois perussuomalaiset ja heidän fasistisiipeä edustavat matiasturkkilat, joille vielä Meillä on unelma -tapahtumassa oli annettu puhetilaa.
Massiivisen ja onnistuneen Peli poikki -mielenosoituksen ongelma ei ollut mikään tapahtumapäivään liittyvä, vaan sen jääminen yhteen päivään. Tapahtumaa seuranneet kuukaudet vaikuttavat olleen antifasistiselle liikkeelle osittain hukattu mahdollisuus. Kuka tahansa olisi voinut järjestää tapahtumalle erilaisia jatkotapahtumia pitkin vuotta. Tapahtuma olisi voitu myös tehokkaammin levittää tilallisesti Helsingin keskustasta ja Senaatintorilta ihmisten omille asuinaluille ja lähemmäs arkea. Millä tavalla ihmisiä olisi voinut osallistaa fasisminvastaiseen toimintaan suurmielenosoituksen jälkeen? Tapahtuman jälkeisinä kuukausina nähtiin myös entistä aktiivisempaa antifasismia ja uusia ihmisiä aktivoitui toiminnassa.
Helsinki ilman natseja

Muutama kuukausi myöhemmin PVL ilmoitti marssivansa Tukholmassa, jolle Ruotsin ay-liike ja eri antifasistit järjestivät vastatapahtumia. Tukholman natsimarssille osallistui myös liikkeen jäseniä Suomesta. Tämän jälkeen vuonna 2008 perustettu PVL:n Suomen osasto ilmoitti järjestävänsä ensimmäisen julkisesti ilmoitetun mielenosoituksensa koskaan itsenäisyyspäivänä 6.12.2016. Karttusen tapolla mässäilevävä natsijärjestö ei ole osoittanut minkäänlaista katumusta teosta. Järjestö itse asiassa lisäsi vettä myllyyn ylpeilemällä tapolla ja ilmoittamalla Helsingin kaduille mielenosoituksen vain pari kuukautta myöhemmin. PVL:n kaltaisten natsijärjestöjen strategiaan kuuluu, että katuja pyritään hallitsemaan väkivallalla.
Itsenäisyyspäivästä on vuodesta 2014 lähtien tullut muutamassa vuodessa vuoden merkittävin päivä fasistien mobilisoinnille. Erilaisia tapahtumia on lukuisia, mutta 612-soihtumarssi yhdistää suurinta osaa fasistisista toimijoista. Vuonna 2015 järjestetyn Vapaus pelissä -mielenosoituksen päädyttyä poliisin- ja median marginalisointiin sekä massasumputukseen useat antifasistit miettivät, miten tänä vuonna kannattaa reagoida kaduilla soihtuineen marssiviin fasisteihin.
Lopulta eri toimijat päättivät järjestää Helsinki ilman natseja -mielenosoituksen, joka keskittyi vastustamaan PVL:n kansallissosialistista marssia. Varis Helsinki järjesti mielenosoituksen yhdessä Helsingin Vasemmistonuorten ja A-ryhmän kanssa. Tampereelta järjestettiin kaksi bussilastillista mielenosoitukseen, jota olisi jatkossa tärkeää tehdä myös muista kaupungeista tärkeiden tapahtumien ja massamobilisoinnin yhteydessä. Onnistuessaan bussikuljetus paitsi tukee toisten kaupunkien tapahtumia, myös kasvattaa antifasistista liikettä toisissa kaupungeissa ja parantaa paikallisen järjestäytymisen tasoa. Bussimatkat ovat myös olleet oiva tilaisuus löytää uusia ystäviä, joiden kanssa jatkaa järjestäytymistä mielenosoituksen jälkeen omalla paikkakunnalla.

Helsinki ilman natseja -mielenosoitus onnistui jo pelkällä ilmoittamisellaan rajaamaan natsien marssin maantieteellisesti pienelle alueelle Hakaniemestä Kaisaniemen puiston perukoille. Itse tapahtuma sujui odotetusti. Reilu 3000 ihmistä osallistui antifasistiseen mielenosoitukseen, joka oli väkimääräisesti hyvä saavutus. Varis Helsinki piti monien muiden tahojen lisäksi marssin päätteeksi puheen, jossa korostettiin sanan kaikissa merkityksissä tarvetta laajalle antifasistiselle liikkeelle:
Nyt tarvitsemme laajan ja monialaisen antifasistisen liikkeen, joka hyväksyy taktiikoiden moninaisuuden. Tarvitsemme antifasistista kulttuuria ja toistemme tukea taistelussa fasismia vastaan. Tarvitsemme sanoja, tekoja ja selkeitä peräänantamattomia kannanottoja. Tarvitsemme vahvan yhteisen rintaman, jotta voimme tehdä lopun fasismista.
Vaikka Snellmannin patsaasta ei tehty “kansallissosialistista vyöhykettä”, jäi tapahtumasta monille antifasisteille paljon itsekriittisiä kysymyksiä miettittäväksi tapahtuman kulusta ja varsinkin jatkosta. Olisiko tapahtuman voinut järjestää niin, ettei PVL olisi marssinut lainkaan? Veikö PVL:n mielenosoitukseen keskittyminen huomiota vielä suuremmalta ja merkittävämmältä 612-fasistimarssilta? Miten voisimme ensi vuonna toimia paremmin? Miten osallistaa ja saada tuhannet itsenäisyyspäivän antifasistiseen mielenosoitukseen osallistuneet ihmiset järjestäytymään ja toimimaan ympäri vuoden?
Torniainen tuomiolla, poliisihallituksen kanne

Jesse Torniainen tuomittiin 30.12.2016 Jimi Karttusen törkeästä pahoinpitelystä kahdeksi vuodeksi ehdottoman vankeuteen:
Pahoinpitelyrikos on käräjäoikeuden mukaan törkeä siksi, että teko on ollut yllätyksellinen, se on kohdistunut kadulla entuudestaan tuntemattomaan henkilöön eikä uhri ole kyennyt puolustautumaan sitä vastaan.
Käräjäoikeuden mukaan teon törkeänä pitämistä tukee se, että teko on tehty poliisille ilmoitetun yleisötapahtuman aikana osana Torniaisen itsensä kertomaa kansallissosialistisen järjestön toimintaa ja toiminnan puolustamista.
Torniaisen väkivaltarikostausta toimi koventavana perusteena pahoinpitelyssä, mutta syytteet törkeästä kuolemantuottamuksesta ja teon rasistisesta luonteesta hylättiin. Helsingin yliopiston rikosoikeuden professori Kimmo Nuotio mukaan rasismituomio olisi ollut myös mahdollinen. Torniainen on itse tyytyväinen oikeuden päätökseen ja hänen asianajajan mukaan he pääasiassa voittivat jutun. Päätös ei kuitenkaan ole lopullinen, sillä syyttäjä valittaa tuomiosta hovioikeuteen. Syyttäjä arvioi, että ratkaisu saadaan vuoden 2017 aikana.

Joulukuun alussa uutisoitiin, että Iso-Britannian valtio kieltää natsistisen National Action -järjestön. Yle huomioi, että National Action on pitänyt aktiivisesti yhteyttä PVL:ään Suomessa. National Actionia johtava Benjamin Raymond on jopa vieraillut Suomessa vuonna 2015 Turussa sijainneella PVL:n kerhotilalla. Iso-Britanniassa on myös epäilty toimiiko natsijärjestön kieltäminen toivotulla tavalla.
Pohjoismaista vastarintaliikettä voi odottaa Suomessa sama kohtalo kuin National Actionin aatetovereita Isossa-Britanniassa. Poliisihallitus ilmoitti 22.12.2016 aikovansa nostaa kanteen PVL:n kieltämiseksi. Karttusen tapon jälkeen syyskuussa 2016 alkanut selvitys päätyi siihen, että poliisihallitus nosti 2.3.2017 kanteen PVL:n kieltämiseksi.

Oikeudenkäynnistä ja PVL:ää vastaan nostetusta kanteesta huolimatta Torniainen on aatetovereineen käynyt aktiivisesti rasistisissa mielenosoituksissa. Toimintansa laadusta huolimatta PVL:llä on rikkaita tukijoita yritysmaailmassa ja sympatiseeraajia poliitikkojen joukossa hallituspuolueita myöten. PVL:n aktiivisuus on kuitenkin myös nostattanut jälleen antifasistisen toiminnan määrää.
Puoli vuotta myöhemmin
Jimi Karttusen tappoa seuranneen puolen vuoden aikana on siis tapahtunut paljon hyviä ja huonoja asioita. Antifasistien aktiivisuus on ollut välttämätöntä torppaamaan päivä päivältä röyhkeämmiksi käyviä natseja. Helmikuun 2017 alussa Helsingissä paljastettiin PVL:n kerhotila, jonka vuokrasopimus irtisanottiin välittömästi tämän jälkeen. PVL:llä on myös ollut toistuvia ongelmia verkkokauppansa ja nettisivujensa kanssa.
Antifasistisen liikkeen on kuitenkin nyt hyvä katsoa taaksepäin ja pohtia mihin suuntaan liikkeen pitää nyt kulkea, jotta fasistit eivät voisi enää tulevaisuudessa pahoinpidellä ihmisiä kuolettavin seurauksin kaupunkiemme kaduilla. Miten toimintaympäristömme on muuttunut tämän vuosikymmenen aikana? Millaisia muutoksia fasistiliikkeessä on tapahtunut? Miten häiritä yksittäisten natsiryhmien toimintaa ja samaan aikaan muistaa fasismin mahdollistavien yhteiskunnallisten rakenteiden perustavanlaatuinen kritiikki? Miten nostaa antifasistinen toiminta seuraavalle tasolle määrällisesti ja laadullisesti?
Kevään alkaessa kehotamme kaikkia fasistien väkivallasta ja kasvusta huolestuneita ihmisiä pohtimaan näitä kysymyksiä sekä aloittamaan toiminta antifasistisessa liikkeessä.
Lue myös:
Suomen vastarintaliike tappoi ohikulkijan katutempauksensa aikana
Itsenäisyyspäivä muuttumassa äärioikeiston temmellyskentäksi – 612-soihtumarssi yhdistää järjestöjä
Kärkkäinen -tavarataloketju tiiviissä yhteistyössä natsijärjestön kanssa
Pohjoismaisen vastarintaliikkeen kieltäminen ei poista natseja
Paikallisten pahoinpitely ja yhteistyö immosten kanssa osa natsien kasvustrategiaa