Ruotsissa järjestettiin jo kolmatta vuotta peräkkäin Connecting European Struggles konferenssi Malmössä 18.-20. marraskuuta 2016. Paikalla oli tovereita useasta maasta ympäri Eurooppaa ja suhteessa iso osallistujamäärä Suomesta. Konferenssin tavoite on ollut vuodesta 2014 lähtien yhdistää eurooppalaisten radikaalien kamppailuja kapitalismia vastaan.
Luentoja ja työryhmiä oli useista kiinnostavista aiheista, kuten Kreikan yhteiskunnallisesta tilanteesta, Ranskaa vuonna 2016 ravistelleesta työolosuhteita koskevasta Loi Travail -lakia vastustaneesta liikkeestä sekä Hampurissa kesällä 2017 järjestettävästä G20-huippukokouksesta ja sen vastatapahtumista. Tänä vuonna järjestäjät halusivat panostaa tapahtuman nimen mukaisesti verkostoitumiseen, mikä näkyi eri maiden tilanteita vertailevien paneeleiden määrässä. Paneeleja järjestettiin esimerkiksi ympäristökamppailusta eri valtion alueilla (edustajia oli Suomesta, Ranskasta ja Saksasta) sekä antifasismista pohjoismaissa.
Konferenssi järjestettiin työväenopiston tiloissa, jossa ohjelmaa pystyttiin järjestämään kolmessa huoneessa samanaikaisesti. Viikonloppu alkoi perjantaina muutamalla työryhmällä ja osanottajien yhteisellä tutustumistapaamisella.
Perjantai-iltana Vogliamo tutto e per tutti -ryhmän kaksi jäsentä alusti Kreikan antikapitalististen kamppailuiden lähihistoriasta ja nykyhetkestä. Kreikan tilannetta seuranneille alustusten sisällön pääpiirteet olivat tuttuja ennestään. Vuoden 2008 kansannousu, Troikan vastustaminen, torien valtausliike 2010-2012, antifasistiräppäri Pavlos Fyssasin murha 2013 natsipuolue Kultaisen aamukoiton toimesta, antifasistisen liikkeen laajentuminen, Syrizan valtaannousu ja Troikan pakottaman leikkausohjelman hyväksyminen, Syyrian sodan aiheuttama siirtolaisten tulo Eurooppaan ja tämän nostattama siirtolaissolidaarisuusliike jne. Paikalliset ja maanlaajuiset kamppailut jatkuvat ja monet pyrkivät yhdistämään toisistaan irrallisia kamppailuja.
Lauantaiaamuna toverit Saksasta alustivat Hampurissa heinäkuun 2017 alussa järjestettävästä G20-maiden huippukokouksesta, jossa kaikista autoritaarisimmat valtionjohtajat Trumpista Erdoganiin kohtaavat. Antikapitalististen vastatapahtumien suunnittelu on jo hyvässä vauhdissa, sillä Hampuri tunnetaan laajasta antikapitalistisesta liikkeestään. Kannattaa jo laittaa heinäkuun alku kalenteriin ja seurata tiedotusta vaihtoehtokanavilla.
Päivällä kuulimme mielenkiintoisen esitelmän Makedoniasta. Makedoniassa syntyi vuonna 2016 poikkeuksellisen laaja protestiliike maan nationalistista ja konservatiivista hallitusta vastaan, joka sai nimen “Värikäs vallankumous”. Alun perin opiskelijoiden mielenosoituksista alkanut kansannousu sai lopulta kaikki nationalistiseen politiikkaan ja korruptioon kyllästyneet väestönosat mukaan hallituksenvastaiseen liikkeeseen. Nimensä kansannousu sai protestien näkyvimmästä piirteestä: tuhansia patsaita, hallitusrakennuksia ja muita rakennuksia tärveltiin eri värisin maalipommein niin öiden hämärissä kuin mielenosoitusten yhteydessäkin. Vitivalkoisista julkisivuista ja patsaista oli tullut nationalismin – ja korruption! – vihattuja symboleja, kun konservatiivihallitus pyrki luomaan uudestaan “menetettyä kulta-aikaa” rakentamalla barokki- ja renessanssityylisiä ulkokuoria rakennuksille ja vanhojen monumenttien tilalle. Todellisuudessa Makedoniassa ei ole ikinä edes ollut barokkikautta, mutta se ei nationalistien nostalgista hurmosta häirinnyt. Samalla konservatiiveja tukevat suuryritykset käärivät uudistustyöstä isot rahat. Värikäs vallankumous on ensimmäinen kansannousu maata vuosia hallinneita nationalisteja vastaan, ja se on murtanut maata vaivanneen poliittisen apatian pakkopaidan. Seuraamme mielenkiinnolla kuinka tilanne siellä kehittyy, ja millaisia mahdollisuuksia tämä avaa antiautoritääriselle ja antikapitalistiselle liikehdinnälle maassa.
Iltapäivällä oli vuorossa alustus Ranskassa vuonna 2016 suunnattomaksi kasvaneesta liikkeestä hallituksen helmikuussa tekemää Loi Travail – lakialoitetta vastaan. Toteutuessaan lakialoite heikentää merkittävästi työläisten oikeuksia ja vahvistaa uusliberaalien poliitikkojen tavoitteita Ranskassa. Maaliskuussa 2016 alkaneet mielenosoitukset alkoivat levitä ja radikalisoitua nopeasti. Satoja tuhansia ja parhaimmillaan miljoonia ihmisiä kaduille kerännyt liike jatkui kuumana koko kesän, mutta alkoi hiipua syyskuussa.
Antifasismia yli rajojen
Lauantain yksi mielenkiintoisemmista tapahtumista oli paneelikeskustelu antifasismista Pohjoismaissa. Ruotsista (Afa Malmö), Tanskasta (Revolutionære Antifascister, Kööpenhamina) ja Suomesta (Varis-verkosto) osallistui kustakin kaksi henkilöä paneeliin. Jokainen ryhmä aloitti esittelemällä itsensä:
AFA Malmö on osa vuonna 1993 perustettua autonomista AFA-verkostoa. AFAlla on vuosittaiset valtakunnalliset kokoukset sekä joskus vuosittaisia maanlaajuisia mobilisaatioita (itsenäisyyspäivä, aiemmin uusnatsien Salem-marssit). AFA-verkoston periaatteisiin kuuluu libertaarisosialismi, feminismi ja antihomofobia sekä ulkoparlamentarismi. AFA on vastustanut Pohjoismaista vastarintaliikettä (SMR), Pegidaa, Soldiers of Odinia, Ruotsidemokraatteja ja Ruotsalaisten puoluetta (SVP) ennen sen lakkauttamista sekä muita fasistisia ryhmiä Ruotsissa.
Varis-verkosto perustettiin vuonna 2013 reaktiona Suomessa vuosina 2008-2014 kasvaneeseen fasistiliikkeeseen, jonka väkivaltaisinta siipeä edustaa useiden ihmisten kimppuun hyökännyt Pohjoismaisen vastarintaliikkeen Suomen osasto. Varis luotiin antifasistisen järjestäytymisen vahvistamiseksi, antifasistien määrän lisäämiseksi sekä tiedonjakoa ja tiedottamista varten. Vuoden 2015 syksyllä Suomessa alettiin järjestää nimellä “Rajat kiinni” rasistisia ja nationalistisia mielenosoituksia, johon myös olemassa olevien äärioikeistolaisten ryhmien jäsenet osallistuivat. Rajat kiinni levisi myös pienempiin kaupunkeihin ja pyrki lisäämään vastakkainasettelua ihmisryhmien välillä osittain siinä onnistuen. Monien vastaanottokeskusten kimppuun hyökättiin kiviä, ilotulitteita ja polttopulloja heittämällä. Samaan aikaan Suomessa perustettiin myös Soldiers of Odin -natsipartioryhmä, jonka toiminta kuitenkin hiipui kun heitä vastustettiin eri tavoin suoralla toiminnalla ja Loldiers of Odinin kaltaisella karnevalistisemmalla otteella.
Kööpenhaminassa toimiva Revolutionære Antifascister on toiminut kaksi vuotta ja keskittynyt Tanskan Pedigan vastustamiseen. Ryhmän toiminta ei pohjaa moralismiin, vaan fasismia vastustetaan “tavoilla, jotka ovat tehokkaimpia”. Pegida järjesti aiemmin viikoittaisia mielenosoituksia, mutta vähensi niiden määrää yhteen kertaan kuukaudessa. Tanskan Pegida pyrki brändäämään itsensä uudestaan vaihtamalla nimekseen För Frihet, mutta jatkoi muuten toimintaansa samalla tavalla. Revolutionære Antifascister on kokeillut erilaista taktiikoita Pegidaa vastaan aina vastademoista kokoontumispaikkojen valtauksiin ja marssireittien blokkauksiin. Revolutionære Antifascister kertoi, että aina kun he ovat vastustaneet Pegidaa aktiivisesti, on rasistisen mielenosoituksen osallistujien määrä vähentynyt. Jos vastamielenosoituksia ei ole järjestetty, on fasistien mielenosoitusten osallistujamäärä noussut. Paneelissa pohdittiin myös miten natsit saadaan lopettamaan kokonaan toimintansa, kun se on jo saatu marginalisoitua hyvin pieneksi.
Esittelyn jälkeen paneelissa keskusteltiin erilaisista keinoista ja taktiikoista, joita antifasistit ovat käyttäneet kussakin maassa. Kaikki osallistujat korostivat suoran toiminnan merkitystä, mutta myös sitä, kuinka tärkeää on, että kaikki yhteiskunnassa osallistuvat fasismin vastustamiseen. Paneelissa keskusteltiin myös siitä, miten sukupuolta ja feminismiä käsitellään omassa toiminnassa. Patriarkaalisuus kuuluu fasismin ideologiaan, mutta “machismo” voi muodostaa ongelmia myös sitä vastustavissa liikkeissä. Tämän lisäksi paneelissa ja yleisössä olleet rodullistetut henkilöt toivat esiin antifasismin valkoisuutta ja sitä, millaista tilaa rodullistetuilla ihmisillä on eri maissa toimia antifasistisissa liikkeissä.
Toinen merkittävä keskustelunaihe oli yhteiskunnallisten liikkeiden tukahduttaminen, jota antifasistit ovat eri maissa kohdanneet niin poliisin kuin median tahoilta. Poliisin ja ministeriöiden kehittämä “ääriliikepuhe” on yleistynyt kaikkialla ja paneelissa vaihdettiin kokemuksia, kuinka antifasistit ovat voineet tähän vastata. Myös poliisin otteet mielenosoitustilanneissa ovat selvästi koventuneet niin Helsingissä kuin Kööpenhaminassakin, kun joukkojenhallintatoiminnan tehtäväksi on tullut natsien suojeleminen vastamielenosoittajilta.
Lauantai-iltana paikalliset järjestivät viime vuoden tapaan konferenssin jatkobileet, johon tuli tupa täyteen ihmisiä tapamaan toisiaan rennommissa merkeissä. Sunnuntaina oli peruutuksen takia harmillisesti vähemmän ohjelmaa, mutta yksi kiinnostavimmista työryhmistä oli pian julkaistavan Ruotsin ja Kreikan antifasisteista kertovan The Antifascists -dokumentin esittelytilaisuus. Viikonloppuna esiteltiin myös uutta Ruotsin autonomisen vasemmiston ja antiautoritaarisen liikkeen indymediaa nimeltä Gatorna.info, josta voi seurata autonomisten liikkeiden toimintaa ainakin ruotsiksi ja englanniksi. Vuoden 2016 Connecting European Struggles oli hyvin järjestetty ja inspiroiva tilaisuus, jossa tapasi tovereita eri maista ja myös Suomen eri kaupungeista.
Internationell solidaritet – arbetarklassens kampenhet!
Matkakertomus on koostettu Varis-verkoston Turun, Helsingin ja Tampereen ryhmän jäsenten seuraamista työryhmistä Connecting the European Struggles -konferenssissa Malmössä 18.-20. marraskuuta 2016.
Konferenssin blogi ja Facebook-sivu:
Katso myös: