Ruotsissa valmistellaan dokumenttia siirtolaisten ja syndikalistien pitkäaikaisesta työtaistelusta M/S Birger Jarl -risteilijällä. Dokumentti kertoo erään tarinan siitä, kuinka työläisten ennestäänkin heikkoa asemaa murennetaan työlupien ja rajakontrollien avulla. Se kertoo todellisuudesta, joka on Euroopan sadoille tuhansille siirtolaisille arkipäivää. Dokumentin tuottajan, laivan entisen työntekijän Talat Bhatin se on kuitenkin ennen kaikkea tarina siitä, kuinka järjestäytyminen ja kamppailu sortoa vastaan ovat olleet laivan siirtolaistyöläisille keino saada takaisin oma ihmisarvonsa ruotsalaisessa luokkayhteiskunnassa.
Yksi keino tukea tätä kamppailua sekä nykyisiä ja tulevia siirtolaisten työtaisteluita on osallistua dokumentin joukkorahoitukseen sekä levittää tietoa dokumentista, jotta tietoisuus siirtolaistyöläisten työoloista ja itseorganisoiduista kamppailuista leviäisi laajemmalle.
Talat Bhat toivoo, että dokumentti “inspiroisi ihmisiä järjestäytymään ja taistelemaan riistoa vastaan”. Myös Varis kehottaa järjestäytymään yli valtioiden ja kansallisuuksien rajojen sekä kamppailemaan kaikkien sorrettujen kanssa kapitalismia vastaan. Antifasismi ei ole ainoastaan yksittäisten äärioikeistolaisten ryhmien tai puolueiden vastustamista, vaan osa laajempaa kamppailua kaikkea sitä kapitalismin ihmisvastaisuutta vastaan, joka täydellisimmin ruumiillistuu fasismissa.
Talat Bhat saapui Kashmirista Ruotsiin vuonna 1997 ja aloitti työskentelyn M/S Baltic Star -risteilijällä. Hänen isänsä Rauf Bhat oli työskennellyt laivalla jo vuodesta 1985 lähtien.
1990-luvulla laiva purjehti Panaman lipun alla. Työläisillä ei ollut Ruotsin kansalaisuutta vaan oleskeluluvat, joilla he saivat oleskella Tukholmassa ajat, jolloin laiva oli ankkuroituna satamaan. Siirtolaistyöläiset eivät saaneet ruotsalaisia työlupia, koska laiva oli rekisteröity Panamaan. Laivalla työskenteli 24 henkilöä Pakistanista ja Kashmirista.
Siirtolaisten työolot laivalla olivat vastenmieliset: työpäivän pituus oli 13-14 tuntia seitsemänä päivänä viikossa. He saivat pitää viiden viikon loman työskenneltyään ensin 11 kuukautta. Loma ei kuitenkaan ollut palkallinen. Palkka oli keskimäärin 7000 Ruotsin kruunua kuukaudessa. Ruotsalaiset kollegat sen sijaan saivat palkalliset lomat, ja heidän työsopimuksensa noudattivat muutenkin Ruotsin lakia. Tilannetta pahensi tietysti se, etteivät Kashmirista ja Pakistanista saapuneet työläiset tunteneet oikeuksiaan Ruotsissa. Esimerkiksi Talatin isällä ei ollut hajuakaan siitä, että ammattiliiton jäsenenä hänellä oli samat oikeudet kuin hänen ruotsalaisilla työkavereillaan.
Talat kieltäytyi mukautumasta näihin karmeisiin työoloihin ja syrjintään ja aloitti vuonna 1999 kampanjan yhtäläisten oikeuksien puolesta. Samaan aikaan pomot uskottelivat siirtolaisille, että heidän sietäisi olla onnellisia, sillä Ruotsissa he tienaavat moninkertaisesti enemmän kuin ikinä Pakistanissa. Työläisten rohkea kamppailu johti kuitenkin huomattaviin voittoihin jo samana vuonna. [palkat tuplattiin, ja loma-ajat sekä loma-aikojen palkat maksettiin takautuvasti – Variksen huomautus]
Talat liityi SEKOn merimiesunioniin järjestäytyäkseen EU:n ulkopuolisten työntekijöiden kanssa vuonna 2002, jolloin M/S Baltic Star siirtyi Ruotsin lipun alle ja muutti nimensä M/S Birger Jarliksi. Hän joutui karkotetuksi kamppaillessaan työlupien puolesta.
Vuonna 2008 uusi Euroopan Unionin lainsäädäntö toi siirtolaisille lisää vaikeuksia. Uuden lainsäädännön mukaan EU:n jäsenvaltioiden lippujen alla seilaavia laivoja kehotettiin erottamaan EU:n ulkopuoliset työläiset. Muussa tapauksessa laivayhtiöiden EU-tukia voitaisiin leikata. Kashmirista ja Pakistanista kotoisin olleille työläisille se tarkoitti potkuja. Talatin isä oli työskennellyt laivalla 23 vuotta.
SEKOn merimiesunioni kieltäytyi taistelemasta näiden siirtolaisten puolesta. Jouduttuaan SEKOn hylkäämiksi työläiset kääntyivät syndikalistisen ammattiliiton SAC:n (Sveriges Arbetares Centralorganisation) puoleen. SAC:n lippujen alla Talat ja työläiset organisoivat intensiivisen vastarinnan kauden, josta on säilynyt myös paljon videomateriaalia. He menettivät lopulta työpaikkansa laivalla, mutta saivat taisteltua itselleen oikeuden jäädä maahan sekä kansalaisuuden, jotta he voisivat rakentaa elämänsä uudelleen Ruotsissa.
Tämä dokumentti ei ole ainoastaan kuvaus taistelusta työpaikkojen puolesta. Se kertoo myös taistelusta ihmisarvon ja kunnian palauttamiseksi. Se on kertomus eristäytyneisyyden murtamisesta. Ennen kaikkea dokumentti on kertomus marginalisoitujen ihmisten rohkeasta taistelusta tasa-arvon puolesta maassa, joka esittää olevansa maailman demokraattisin.
Dokumentin kuvaus on käännetty joukkorahoituskampanjan sivulta. Dokumentin edistymistä ja siihen liittyvää tiedotusta voi seurata myös dokumentin facebook-sivulla: Rocking the Birger Jarl