Lukuisat yhteiskunnalliset liikkeet ja kansalaisjärjestöt suunnittelevat protesteja Hampurissa 7.-8. heinäkuuta järjestettävää G20-kokousta vastaan; ympäristöliikkeet, feministit, monet radikaalit vasemmisto- ja anarkistiryhmät, parlamentaarinen vasemmisto ja vihreät, pakolaisaktivistit, kristityt ja monet monet muut. Arvioiden mukaan paikalle odotetaan jopa 80 000 – 100 000 mielenosoittajaa ympäri maailmaa, kun Trumpin, Erdoganin ja Putinin kaltaiset autoritääriset johtajat yrittävät sopia maailman hallinnasta. Hampurin vastatapahtumat tarjoavat tilaa ja mahdollisuuksia monenlaiselle toiminnalle ja erilaisille aktioille. Pohjoismainen verkosto Autonomous Revolutionary Nordic Alliance järjestää Hampuriin bussikaravaanin. Suomesta verkostossa ovat mukana A-ryhmä, TAL ja Alusta.
Viime viikonloppuna 10.-12.3. Hampurissa järjestettiin kansainvälinen tapaaminen, jossa jaettiin ja kehitettiin ajatuksia G20-huippukokouksen vastaprotesteista. Lauantaina 50 delegaattia 12 maasta keskusteli yhteisestä mobilisaatiosta, jonka pääkohteena on kapitalistinen infrastruktuuri, tarkemmin sanottuna Hampurin satama. Alla on suomennettu tapaamisen järjestäjän, Beyond Europe -verkoston, raportti viikonlopusta. Se julkaistiin 24.3. ja on luettavissa englanniksi Beyond Europen kotisivulla.
Perjantaina Beyond Europe järjesti paneelikeskustelun otsikolla “It’s the logistics, stupid?!” nostaakseen logistiikkakysymyksen julkiseen keskusteluun. Paneelikeskustelun puhujina olivat TPTG:n (Kreikka), Berlin Migrant Strikersin (Italia/Saksa) ja …ums Ganze! -verkoston (Saksa/Itävalta) edustajat. Beyond Europen fasilitoija avasi keskustelun puheella logistiikkaa koskevista ongelmista antikapitalistien teoriassa ja käytännöissä. Ajatus logistiikasta antikapitalistien keskeisenä toimintakenttänä on saanut hyvin vaihtelevan vastaanoton alueesta ja poliittisesta fokuksesta riippuen. Logistinen infrastruktuuri on aina ollut kapitalismin selkäranka, mutta se on saanut entistä enemmän huomiota nykyaikaisen “juuri-ajallaan-talouden” aikana, jolloin tuotanto on entistä riippuvaisempi herkästä teknologiasta ja yhteyksistä eri toimijoiden välillä. Paneelikeskustelun tarkoitus oli luoda tuleville kokouspäiville jaettu analyyttinen ja käytännöllinen perusta, jota voitaisiin kehittää entisestään tulevien kuukausien aikana.
TPTG:n edustajat Kreikasta kiinnittivät erityistä huomiota logistiikan, maailmankaupan ja kriisipolitiikan – erityisesti Kreikan leikkauspolitiikan – välisiin yhteyksiin sekä satamien ja muiden logististen solmukohtien rooliin kapitalismissa. Berliiniläisen Berlin Migrant Strikers -ryhmän italialaiset toverit esittivät oman ryhmänsä politiikan: työväen perinteisen toimintamuodon, lakon, uudelleenaktivoimisen ja laajentamisen verrattain uudella logistiikan kentällä. He korostivat myös logistiikan riippuvuutta siirtolaisuuden kontrollista ja hallinnasta. Saksalais-itävaltalaisen …ums Ganze! -verkoston edustaja yhdisti edellä esitettyjä ajatuksia G20-huippukokouksen asettamaan poliittiseen ongelmaan: huippukokouksen osallistujat ovat Trumpin, Putinin ja Erdoganin kaltaisia autoritäärisiä, sovinistisia, protektionistisia ja jopa fasistisia despootteja, jotka edustavat siirtymää oikealle. He haastavat uusliberalismin katastrofaalisen ja tuhoisan status quon tavalla, joka ei missään nimessä ole vaihtoehto antikapitalisteille. Todellisuudessa G20 on kuitenkin kapitalistinen instituutio, joka ainoastaan simuloi globaalien ongelmien ratkaisua: huippukokouksessa neuvotellaan ja optimoidaan, jotta olosuhteet pysyisivät yhtä huonoina kuin nykyään – tai kurjistuisivat entisestään. Juuri siitä syystä …ums Ganze! kutsuu kaikkia antiautoritäärejä laajentamaan protestien fokusta “red zonesta” – politiikan ja huippukokouksen logistiikasta – pääoman itsensä logistiikkaan. Hampuri, jonka keskustassa on valtava ja kansainvälisesti merkittävä satama, on juuri sopiva paikka siihen.
Yleisökeskustelu käsitteli monia erilaisia näkökulmia. Keskustelua herätti esimerkiksi logistiikkatyöläisten keskeisyys ja kysymys, onko logistiikkaa mahdollista “vapauttaa” markkinoiden ja voitontavoittelun logiikasta vai onko se puhtaasti kapitalistinen rakenne ja siten hylättävä sellaisenaan. Joka tapauksessa kokouksessa oltiin yksimielisiä siitä, että logistista infrastruktuuria ja sen merkitystä kapitalismille on analysoitava enemmän, mutta näkökulmaa on hiottava konkreettisissa kamppailuissa ja kaduilla. Niinpä logistiikkaan keskittyminen tarjoaa pohjan kansainväliselle yhteistyölle myös varsinaisen huippukokouksen jälkeen, toisin kuin tavanomaiset mielenosoitukset.
Lauantain yleiskokous alkoi …ums Ganze! -verkoston esitelmällä syistä, jotka saavat heidät keskittymään logistiikkaan Hampurinhuippukokouksen toimintapäivinä. G20 on merkittävä kokoontuminen,vaikka se onkin vain poliittisen eliitin vakiintunut tapahtuma, jonka osanottajilla on hyvin vähän pelivaraa muuttaa yhtään mitään (radikaalisti). Tyypillisesti kaikki valtionjohtajat jakavat samat globaaleja markkinoita painottavat perusajatukset. Yllä mainittu siirtymä oikealle tekee tästä huippukokouksesta hieman monimuotoisemman. Kokoukseen osallistuvat presidentit vastustavat avoimesti globaalia kapitalismia ja vaativat paluuta menneisiin kansallisiin malleihin. Sen takia keskittymistä logistiikkaan ja satamaan ei ole tarkoitettu vastustamaan red zonen massaprotesteja, jotka ovat täysin oikeutettuja muun muassa yllä mainituista syistä.
Kuitenkin, jotta antikapitalistinen analyysi ja käytäntö tulisivat paremmin ja selkeämmin esiin noina päivinä, … ums Ganze! ehdottaa ottamaan kohteeksi red zonen sijaan Hampurin sataman, joka on yksi kapitalismin logistisen infrastruktuurin keskeisimpiä kohtia Euroopassa ja laajemminkin. Logistiikkaa pidetään – esimerkiksi imperialistisen riiston ohella – yhtenä nykyisen kapitalistisentuotannon keskeisimmistä osista. Vaikka logistiikka ei itsessään tuota lisäarvoa, se turvaa tuotteiden saatavuuden ja saa entistä keskeisemmän roolin kansainvälisten tuotantoketjujen ja juuri-ajallaan-toimitusten aikakaudella. Kaikkein tärkeintä kuitenkin on se, että logistiikka on erittäin herkkä häiriöille. Perinteinen tapa ”pysäyttää tehtaat” on käynyt entistä vaikeammaksi, kun työväenluokka on yhä pirstoutuneemmassa ja alistetummassa asemassa. Samaan aikaan on kuitenkin entistä helpompaa sabotoida logistisia solmukohtia ja aiheuttaa laajoja häiriöitä kansainvälisiin tuotantoketjuihin, jotka eivät rajaudu yksittäisiin tehtaisiin. Lisäksi logistiikka yhdistää erilaisia kamppailuja ympäristöliikkeestä antimilitarismiin ja antirasismiin. Varsinkin jälkimmäinen on saanut viime vuosina yhä enemmän huomiota, kun Välimerestä on tullut pakolaisten joukkohauta. Se on kapitalismin logistiikan todellinen luonne: tavarat, palvelut ja työvoima voivat liikkua vapaasti ja nopeasti rajojen yli, mutta tämän logiikan kärsijät, jotka lähtevät etsimään parempaa elämää, murhataan.
Hampurilainen ryhmä GROW esitteli sen jälkeen Hampurin nykytilaa. G20-huippukokous ja erityisesti Trumpin vierailu ovat suuri keskustelunaihe Hampurissa. Poliisin strategia on edelleen lietsoa ”väkivaltaisiin mellakoitsijoihin” liittyvää pelkoa. Poliisin suhtautumisesta odotetaan erittäin aggressiivista, kuten poliisien alkulämmittelynä pidetty OSCE-kokous joulukuussa osoitti. Luultavasti huippukokouksen aikaan kaupunkiin rahdataan noin 30 000 poliisia eri puolilta Saksaa. Kaikki osapuolet odottavat Hampuriin noin 80 000 – 100 000 mielenosoittajaa heinäkuun 7.-8. päivän viikonlopulla. Poliisinpelonlietsonta näyttää uponneen joihinkin kansalaisjärjestöihin, jotka suunnittelevat osoittavansa mieltä viikkoa ennen itse kokousta. Heinäkuun 6. päivänä autonomiset liikkeet järjestävät suuren antikapitalistisen mielenosoituksen teemalla ”G20 –tervetuloa helvettiin”. Perjantaina useat erilaiset ryhmät ja organisaatiot järjestävät suoran toiminnan päivän red zonella ja Hampurin satamassa. Lauantaina massiivisen mielenosoituksen on määrä marssia kaupungin läpi. Useita paikallisia yleiskokouksia on jo järjestetty huippukokousta varten luodun poikkeustilan vastustamiseksi. Samaan aikaan baarinpitäjien aloite Mexican against G20 leviää uutisissa. Lisäksi red zonella on ollut jo militanttia toimintaa, kuten hyökkäyksiä poliisiautoja vastaan. Seuraava tärkeä ajankohta protestien koordinoimiseksi on 7.-9.4., jolloin Hampurissa järjestetään ”toimintakonferenssi”.
Lopuksi toverit ja delegaatit eri maista esittelivät omia organisaatioitaan sekä syitä sille, miksi he haluavat mobilisoida G20-kokousta vastaan keskittyen erityisesti logistiseen infrastruktuuriin. Kreikkalaiset toverit kritisoivat tapahtumakeskeistä politiikkaa, mutta korostivat G20:n vastaisten protestien olevan hyvä tilaisuus luoda Euroopan laajuisia antikapitalistien verkostoja. Ruotsista ja Suomesta saapuneet yhtyivät tähän: heille G20-vastamobilisaatio on keino vahvistaa maiden välisiä siteitä Skandinaviassa. He ovat järjestäytyneet huippukokouksen vastaisten protestien ympärille, mutta haluavat luoda samalla pitkäjänteisempää verkostoa. He ovat solmineet suoria kontakteja Göteborgin lakkoileviin satamatyöläisiin ja alkaneet järjestää satojen ihmisten bussikaravaania Hampurin protesteihin. Brysselistä saapuneet toverit ilmoittivat, että heidän kaupungissaan on jo aktiivinen No G20 -kollektiivi. He pitävät NATO:n kokousta ja Trumpin Brysselin vierailua huhtikuussa tärkeinä päivinä kasvattaa mobilisaatiota myös Hampuriin. Bernistä ja Genevestä saapuneet toverit toivat esiin omia kokemuksiaan huippukokousten vastaisista protesteista. He protestoivat säännöllisesti Davosin kokousta vastaan. Italialaiset korostivat, että keskittyminen logistiikkaan ei tarkoita ainoastaan keskittymistä tavaroiden kuljetukseen, vaan koko yhteiskunnalliseen ja taloudelliseen järjestelmään, johon muun muassa siirtolaisuus yhdistyy. Englannista saapunut toveri jatkoi tätä kommenttia ja korosti vielä enemmän nationalismin ja kansallisuuden kritiikkiä osana vastaprotesteja. Myös Kyprokselta saapuneet toverit yhtyivät tähän, ja kertoivat kuinka ”Kyproksen kysymys” jakaa ihmiset Kreikan ja Turkin puolille ja ruokkii erilaisia nationalismin muotoja.
Ehdotus aktioista logistista infrastruktuuria vastaan Elbe-joen eteläpuolella satama-alueella sai myönteisen vastaanoton. Tapaamisessa heräsi kuitenkin paljon kysymyksiä, mikä osoitti, että mikä tahansa toiminta vaatii huolellista suunnittelua. Internationalismi ei kuitenkaan tarkoita sitä, että paikalliset järjestävät ja suunnittelevat kaiken valmiiksi ja esittävät ideansa muualta tuleville ”ota tai jätä”-tyyliin. Päinvastoin, se tarkoittaa aktioiden suunnittelua ja valmistelua yhdessä alusta lähtien. Vain siten voimme muodostaa aidosti kansainvälisen analyysin logistiikasta, Hampurin satamasta ja niiden suhteesta Hampurin huippukokouksen vastaisiin protesteihin. Toki paikallisilla ryhmillä on erityinen vastuu tapahtumien järjestämisessä, mutta kuten …ums Ganze! -verkoston toverit alleviivasivat useaan kertaan, he eivät ole mitään kapitalismin tai logistiikan asiantuntijoita, vaan tarvitsevat tuekseen kollektiivisen prosessin, jotta kaikki onnistuu hyvin. Tapaamisessa nousikin esiin monia ongelmia ja näkökulmia, joita pitää työstää vielä tulevien kuukausien aikana. Esimerkiksi seuraaviin kysymyksiin mietitään vielä selkeimpiä ratkaisuja: Mikä/kuka on toiminnan subjekti? Mikä on toiminnan yleinen muoto? Kuinka se tehdään? Mitä pidetään onnistumisena? Missä olosuhteissa suunnitelmasta luovutaan? Mitkä ovat varasuunnitelmia?
Tapaamisen teemojen jatkokehittelyä varten avataan Euroopan laajuinen antiautoritäärinen verkkoalusta. Se on avoin kaikille ryhmille ja organisaatioille, jotka viikonlopun tapaamiseen osallistuneiden tavoin haluavat mobilisoida huippukokouksen yhteydessä erityisesti kapitalismin logistiikkaa vastaan tavoitteenaan sulkea Hampurin satama tuona viikonloppuna. Kutsu tullaan julkaisemaan pian.