Keskusrikospoliisi otti yöllä tiistaina 4.11.2025 Ruokolahdella kiinni kolme kurditaustaista miestä epäiltynä terrorismin rahoittamisesta, nimenomaisesti Kurdistanin työväenpuolueen PKK:n rahoittamisesta. Kiinniottojen lisäksi poliisi teki kotietsinnän Kurdien demokraattisen yhteisökeskuksen NCDK:n tiloihin Itä-Helsingissä. Muutama päivä myöhemmin perjantaina 7.11. Helsingin käräjäoikeus määräsi kiinniotetut miehet vangittavaksi. Vielä perjantainakaan pidätettyjen henkilöiden perheet eivät olleet saaneet riittävää ja selkää tietoa pidätettyjen tilanteesta. Poliisin tekemät kiinniotot ja ratsia yhteisökeskukseen sijoittuivat juuri samaan ajankohtaan, kun Turkin ulkoministeri Hakan Fidan vieraili Suomessa. Fidan tapasi ulkoministeri Elina Valtosen ja eduskunnan puheenjohtajan Jussi Halla-ahon keskiviikkona.
Kurdiliikkeen repressio ja Turkin mielistely
Monet kurdiliikkeen toimijat, kuten NCDK, Kurdistan solidaarisuus -verkosto ja RiseUp4Rojava Finland kutsuivat aktivistien pidätyksiä räikeäksi hyökkäykseksi Suomen kurdiyhteisön ihmisoikeuksia vastaan. Turkin ja Suomen valtioiden kurdiliikkeeseen kohdistamissa repressiotoimissa ei kuitenkaan ole mitään uutta. Turkilla on pitkä historia kurdiliikkeen väkivaltaisissa tukahduttamisyrityksissä ja se on pitkään pitänyt PKK:ta terroristijärjestönä. Myös Yhdysvalloissa ja EU:ssa PKK on terroristijärjestöjen listalla Turkin vaatimuksesta. Muutama vuosi sitten, Suomen ja Ruotsin hakiessa Naton jäseneksi, Turkki vaati Suomelta ja Ruotsilta kovempia kurdiliikkeeseen kohdistuvia repressiotoimia ehtona Nato-jäsenyydelle, kuten Turkin “terroristiksi” leimaamien kurdiaktivistien pakkopalautuksia Turkkiin sekä terrorismilainsäädännön muuttamista. Etenkin Ruotsin terrorismilainsäädäntöön vaadittiin Turkin osalta tiukennuksia, ja Ruotsin hallitus taipuikin paineen alla. Kun uudet, laajemmin sovellettavat terrorismilait olivat säädetty ja hyväksytty kesällä 2022, vaati Ruotsin suojelupoliisi Säpö välittämästi että myös kaikesta tuesta PKK:lle tulisi rangaistavaa, oli sitten kyseessä mielenosoitukseen osallistuminen tai somejulkaisu.
Kurdien yhteisökokous toteaa lehdistötiedotteessaan 7.11., että terrorismisyytökset eivät pyri ainoastaan poliittiseen tukahduttamiseen, vaan myös kurdien kulttuurin ja identiteetin nujertamiseen:
Instituutioidemme, kulttuurisen identiteettimme ja yhteiskunnallisten arvojemme suojeleminen on perustavanlaatuinen ja yleismaailmallinen oikeutemme. Tässä yhteydessä torjumme ehdottomasti sen, että kurdien demokraattista ja kulttuurista toimintaa kriminalisoidaan “terrorismi”-syytösten nimissä. Tällainen lähestymistapa ei vahingoita ainoastaan kurdien yhteisöä vaan myös Suomen asemaa demokraattisena valtiona.
Kurdien yhteisökokous muistuttaa myös, että kurdiliike on aloittanut rauhanprosessin Turkissa ja pyrkii rauhanomaiseen ratkaisuun ja huomauttaa: “Tällaisena tärkeänä hetkenä odotamme Suomelta tukea, mutta kurdiaktivistien pidättäminen ja kurdiyhteisön toimitilojen ratsaaminen osoittavat päinvastaista.”
Terrorismisyytökset ovat ilmeisen poliittisesti latautuneita ja osoittavat, miten diktatorinen valtio Turkki vetää Suomea yhä enemmän poispäin demokratiasta ja oikeusvaltioperiaatteista – ja Suomi seuraa mukisematta perässä. Vuonna 2022 päästäkseen Natoon Suomi solmi Turkin kanssa sopimuksen, jossa se sitoutui paitsi toimimaan PKK:ta vastaan, myös PKK:sta “inspiroituneita” toimijoita vastaan. Jo tuolloin Suomen kurdiliike ja sen tukijat ilmaisivat huolensa siitä, että tämä tulee uhkaamaan kurdien yhteisötoimintaa Suomessa, kurdien solidaarisuusliikettä ja kaikkia, jotka puolustavat kurdien oikeuksia.
Nyt näemme, kuinka nämä huolenaiheet käyvät toteen valitettavan tarkasti, kun Suomi toteuttaa sopimusta käytännössä.
Karkotukset Ruotsista Turkkiin
Turkin painostus on näkynyt myös Ruotsissa, ja loppuvuodesta 2022, Nato-hakuprosessinsa aikana, Ruotsi karkotti yhden terrorismista syytetyn henkilön Turkkiin. Mahmut Tat oli saanut Turkissa yli kuuden vuoden vankeustuomion, jonka perusteena oli PKK:n jäsenyys. Hän pakeni Ruotsiin vuonna 2015 ja haki turvapaikkaa sitä kuitenkaan saamatta. Ruotsi karkotti hänet Turkkiin, jossa poliisi otti hänet kiinni heti Istanbulin lentokentällä. Turkki näki karkotuksen “hyvänä alkuna”, mutta vaati Ruotsilta lisää kurdien karkotuksia. Tämä osoittaa karulla tavalla, että sorrettujen vähemmistöjen kamppailulla vapauden ja tasa-arvon puolesta ei ole Ruotsillekaan merkitystä sen rinnalla, mitä se mieltää omaksi poliittiseksi edukseen. Suomesta ei toistaiseksi ole tehty karkotuksia Turkkiin, mutta tämä on esimerkki vaarallisesta Ruotsin tiestä, jolle myös Suomen on mahdollista joutua.
Terrorismi muissa uutisissa samalla viikolla Suomessa: tiukennukset terrorismilainsäädäntöön
Samalla viikolla kurdiliikkeeseen kohdistuvien ilmeisen poliittisten repressiotoimien kanssa, hallituksen esitys muutoksista terrorismilainsäädäntöön tuotiin eduskunnan käsittelyyn. Hallitus pyrkii paitsi koventamaan terrorismirikoksia annettavia tuomioita, myös laajentamaan rangaistavuuden alaa. Lakiesitys edistäisi terrorismirikoksia koskevien säännösten “sovellettavuutta ja käyttökelpoisuutta”, mikä toisin sanoen mahdollistaisi terrorismisyytösten esittämisen suuremmasta määrästä erilaisia tekoja kuin tällä hetkellä. Lisäksi lakiesitys antaisi myös nykyistä laajemmat oikeudet poliisille salaisten pakkokeinojen ja salaisten tiedonhankintakeinojen käyttöön, kuten telekuuntelu ja -valvonta ja tekninen kuuntelu, seuranta ja laitetarkkailu, mitä tulee terroristisiin rikoksiin.
Lakiesitykseen liitetty tilannekuva terrorismin uhasta Suomessa myös mainitsee nimenomaisesti PKK:n ja kurdiliikkeen solidaarisuuden osana terroristista uhkakuvaa. Lakiesityksessä kuitenkin myös todetaan, että PKK:n terrorismin uhka Suomessa on matala. Tämä seikka ei kuitenkaan mitä ilmeisimmin kanna erityistä painoarvoa silloin, kun Suomella on tarve pyrkiä miellyttämään Turkin hallintoa.
Kyse ei ole sattumasta, kun juuri Turkin ulkoministerin vierailun aikaan Suomi pidättää kurdiaktivisteja ja tekee ratsian kurdien yhteisökeskuksen tiloihin. Aktivistien pidätykset osoittavat, mitä vaaroja terrorismilainsäädännön kiristyksiin liittyy, kun poliittinen ilmapiiri muuttuu (ääri)oikeistolaisemmaksi. Sekä sisäministeri Mari Rantanen että oikeusministeri Leena Meri ovat perussuomalaisia poliitikkoja, jotka ovat myös ministerirooleissaan tuoneet esille puolueen arvojen mukaista rasismia ja maahanmuuttovastaisuutta. Kurdiaktivistien – ja muidenkin vasemimistotoimijoiden – pidätyksiä, terrorismisyytöksiä ja muita repressiotoimia on eittämättä “sattumalta” tulossa lisää, kun perussuomalaiset kokoomuksen hyväksynnällä ajavat hallituksessa vihamielistä politiikkaansa.
Antifasistien solidaarisuus kurdiliikkeelle
Perjantaina 7.11. pidettiin mielenosoitus Helsingissä sisäministeriön edustalla, jossa vaadittiin vangittuja kurdiaktivisteja vapauttamista ja Turkin hallinnon myötäilyn lopettamista. Oulussa poliisilaitoksen edessä pidetyssä mielenosoituksessa vaadittiin kurdiaktivisteja vapautettavaksi.
Kurdien yhteisökokous lehdistötiedotteesaan painottaa, ettei aio antaa monesta suunnasta tulevan painostuksen ja repression estää toimintaansa:
Suomen kurdiyhteisönä jatkamme päättäväisesti demokraattista taisteluamme kaikkia painostuksen, pelottelun ja perättömien syytösten muotoja vastaan. Kurdien taistelu kansansa vapauden, identiteettinsä ja tasa-arvon puolesta on oikeutettu, eikä sitä voi tukahduttaa millään voimalla.
Antifasisteina tuemme kurdiliikettä ja sen feministisiä, demokraattisia ja ekologisia periaatteita. Lisäksi tiedämme, että kaikkia kurdiliikkeeseen kohdistuvia repressiokeinoja voidaan käyttää myös antifasistisen liikkeen tukahduttamiseen. Meidän on osoitettava solidaarisuutta toisillemme, sillä käymme samaa kamppailua autoritäärisyyttä ja fasismia vastaan.
Kurdien demokraattinen yhteisökeskus ja Kurdistan solidarisuusverkosto kutsuvat kurdiliikkeen tukijat, ihmisoikeuksien puolustajat ja rauhan puolestapuhujat perjantaina 14.11. klo 14 ulkoministeriön edustalla järjestettävään mielenosoitukseen osoitteessa Laivastokatu 22. Tuemme mielenosoituksen viestiä ja kehotamme kaikkia osallistumaan.
Kutsu mielenosoitukseen!
Suomen poliisi pidätti kolme kurdiaktivistia “terrorismin tukemisen” verukkeella marraskuun 3. ja 4. päivän yönä. Pidätykset eivät olleet oikeutettuja vaan niiden motivaatio oli poliittinen. Pidätykset tehtiin Turkin valtion miellyttämiseksi. Turkki leimaa järjestelmällisesti kurdien ja Kurdistanin asian ajamisen terrorismiksi keinoista riippumatta. Se, että sama jatkuu Suomessa ei ole vain Suomen ongelma. Kyseessä on universaali ihmisoikeuskysymys, joka vaatii toisiamme.
Kutsumme kaikkia ihmisoikeuksien puolustajia ja rauhan puolestapuhujia yhdistämään voimansa näitä epäoikeudenmukaisia pidätyksiä vastaan. Viestimme on selvä: Puolustamme ihmisarvoa ja vapautta.
Miksi meidän on toimittava?
- Ihmisoikeudet: Pidätykset uhkaavat perusvapauksia, joita me kaikki vaalimme, mukaan lukien sananvapaus ja poliittinen aktivismi.
- Solidaarisuus: Epäoikeudenmukaisuus missä tahansa on uhka oikeudelle kaikkialla. Meidän on osoitettava, että seisomme yhdessä sortoa vastaan.
- Vaadimme läpinäkyvyyttä: Vaadimme näihin aktivisteihin kohdistuvien toimien välitöntä kriittistä tarkastelua ja kaikkien poliittisesti motivoituneiden pidätysten lopettamista.
Mitä voit tehdä?
- Levitä sanaa: Jaa tätä viestiä laajalti. Käytä sosiaalista mediaa, yhteisöfoorumeita ja paikallisia verkostoja tiedottaaksesi muille tästä kriittisen tärkeästä asiasta.
- Tuo kylttejä: Valmistele viestejä, jotka puolustavat rauhaa ja ihmisoikeuksia. Anna äänesi kuulua.
- Kutsu muita: Kannusta ystäviä, perheenjäseniä ja kollegoita liittymään mukaan tässä tärkeässä taistelussa oikeudenmukaisuuden puolesta.
Päivämäärä: perjantai 14.11.2025
Aika: klo 14
Paikka: Ulkoministeriön edusta
Osoite: Laivastokatu 22
Kurdiaktivistit vapaaksi heti ja kaikki tuki kurdiliikkeelle!