Itsenäisyyspäivänä 2022 Helsingissä kokoontui ihmisiä ympäri Suomea vastustamaan fasistien mielenosoituksia. Helsinki ilman natseja -koalitio järjesti vastamielenosoituksen jo kuudetta kertaa. Tänäkin vuonna valmistelut kestivät koko syksyn. Mielenosoitukseen lähti tukijoita monista liikkeistä, ja mukaan saatiin jälleen kiinnostavia puhujia ja artisteja (Matriarkaatti, Ty Roxy ja Antti Autio) ja täydet bussikuljetukset mielenosoittajia Tampereelta ja Turusta.
Itsenäisyyspäivänä järjestetään perinteisesti useampi yleisötapahtuma, ja tänä vuonna poliittiset tapahtumat olivat käytännössä samoja kuin viime vuonna: äärioikeisto järjesti Suomi Herää -marssin (170-180 osallistujaa) ja 612-mielenosoituksen (400 osallistujaa), joista ensimmäisen avoimen natsimielenosoituksen osallistujista suurin osa jatkoi suoraan jälkimmäiseen. Helsinki ilman natseja-mielenosoitukseen osallistui tänä vuonna reippaat 1500 ihmisiä, ja oli jälleen aiempien vuosien tavoin päivän isoin mielenosoitus.
Jo hyvissä ajoin ennen mielenosoituksen alkua Kampin Narinkkatorille alkoi valua niin paljon ihmisiä, että kävi selväksi kuinka laajalla rintamalla natseja halutaan Helsingissä vastustaa. Osanottajien kaikenkarvaisuuden keskellä mieltä lämmitti jo etukäteen tieto siitä, ettei konservatiivisinkaan iltapäivälehden toimittelija pääsisi spinnaamaan fasismin vastustamista “äärivasemmiston riehumiseksi”. Antifasistinen on sitä vakuuttavampaa, mitä enemmän ja useammasta taustasta tulevia ihmisiä siihen osallistuu.
Tänä vuonna poliisin käyttäytyminen aiheutti tavallistakin enemmän kysymyksiä, kun ensiksi kiellettiin mielenosoituksen soundiauton käyttö ja sitten kurdiliikkeen lippujen kantaminen. Sama oli meinannut tapahtunut Oulu ilman natseja -kaupunkijuhlassa, mutta siellä virkavalta oli perunut vaatimuksensa, kun toimittaja oli kysynyt perusteita päätökselle. Helsingissä poliisi antoi useampi kyseenalaisia syitä kurdilippujen kieltämiselle. Poliisin ontuvien selitysten joukossa oli esimerkiksi pelko lippujen aiheuttamamista provokaatioista ja asian perustelu poliisilailla. Taustalla lienee kuitenkin todellisuudessa Suomen Nato-hakemus ja Turkin diktaattori Recep Tayyip Erdoğan hallinnon Suomelle esittämät vaatimukset. Turkin valtamediassa on ehditty jo kiitellä Helsingin poliisia asiasta.
Marssin alkua odotellessa harjoiteltiin iskulauseita, laulettiin ja kuultiin hilpeyttä herättäviä tervehdyksiä Narinkkatorin toiselta laidalta, jossa oli ilmeisesti järjestetty häät ja kristillinen open mic -tilaisuus. Yhteishuutojen siivittäminä pääsimme lopulta järjestäytymään blokkeihin ja liikkeelle. Kulkueessa oli koko matkan hyvä energia alusta loppuun. Etupää piti ääntä iskevin huudoin, kun taas taaempana nautittiin Rhythm of Resistance -rumpuryhmän paukutuksesta. Mielenosoitusta tervehdittiin ympäröivistä asuintaloista positiivisesti. Natseja vastaan sai marssia rauhassa, eikä kulkuetta juuri häiriköity. Äärioikeiston marssireitti blokattiin onnistuneesti, ja tunnelmaa tilanteeseen luotiin värisavuilla. Natsit toki spinnaavat reitinvaihdot sankaritarinakseen, mutta nelinkertainen määrä ihmisiä osoittamassa heitä vastaan mieltään on tosiasia, jota edes harhaisinkaan “kansallismielinen” ei voi sivuuttaa.
Mielenosoituksen lopuksi kuultiin tunnelmallisia musiikkiesityksiä ja palopuheita muun muassa antifasismin, ympäristön ja ihmisoikeuksien puolesta. Väkijoukko väheni tapahtuman loppua kohden, mutta ihmisiä jäi silti sankoin joukoin loppuun asti nauttimaan esityksistä ja osoittamaan tukensa fasismista vapaalle Helsingille. Helsinki ilman natseja -mielenosoituksen hiukan edellisvuodesta kasvanut ja äärioikeiston mielenosoitusten vastaavasti pienentyneet osallistujamäärät valavat uskoa siihen, että natseista vapaa kotikaupunki on vuosi vuodelta lähempänä todellisuutta. Jos natsit kehtaavat tämän surkean esityksen jälkeen enää marssia, ehhkä meitä on ensi vuonna kymmenen yhtä natsia vastaan!
Katso myös: