
Tässä kirjoituksessa käsitellään lyhyesti sitä miten kannattaa reagoida jos äärioikeisto alkaa levittää henkilötietojasi tai muuta henkilökohtaista tietoa. Tekstissä annetaan joitakin käytännön vinkkejä, luodaan katsaus asian psykologiseen puoleen ja kannustetaan jokaista tukemaan lähipiiriinsä ja poliittisiin yhteisöihinsä kuuluvia ihmisiä näiden jouduttua masinoidun häirinnän kohteeksi. Tekstiä voi lukea myös ennaltaehkäisevästä näkökulmasta sillä jos olet yhteiskunnallisesti aktiivinen ihminen ja varsinkin jos vastustat aktiivisesti äärioikeistoa, kannattaa tekstissä mainittuja seikkoja pohtia yksin ja yhdessä muiden kanssa jo ennen kuin olet mahdollisesti joutunut häirinnän kohteeksi. Jo pelkkä varautuminen ajatuksen- ja tunnetasolla siihen, että on mahdollista joutua häirinnän kohteeksi, voi omalta osaltaan etukäteen vähentää häirinnästä mahdollisesti aiheutuvaa stressiä ja vaivaa. Haastavilta tuntuvien tilanteiden pohtiminen sekä käytännön että oman kokemusmaailman kannalta valmistaa mieltä kohtaamaan vaikeita asioita ja helpottaa asian käsittelyä. Kirjoitus ei ole kaikenkattava ja siihen voikin ehdottaa lisäyksiä taikka pyytää tiettyä asiaan liittyvää aihetta käsiteltäväksi osoitteeseen varistoimitus[at]riseup.net.
Vahinkojen tarkistaminen ja minimoiminen etu- ja jälkikäteen
Äärioikeisto levittää välillä tietoa yksittäisistä henkilöistä kanavillaan taikka anonyymisti muualla verkossa tarkoituksenaan häiritä vastustajinaan pitämiään lukuisia eri tahoja. Joskus äärioikeisto myös pyrkii apinoimaan antifasistien fasisteista tekemiä paljastuksia ymmärtämättä sitä, että heidän tekemänään asian peilikuvamainen toistaminen, eli antifasistien ‘paljastaminen’ antifasisteiksi, ei yksinkertaisesti toimi. Antifasistinen tiedotustyö nojaa siihen, että fasismi poliittisena liikkeenä on halveksittu todistetusti synkän historiansa ja räikeän ihmisvihamielisen toimintansa takia. On tavallista ja yhteiskunnallisesti hyväksyttävää sanoa vastustavansa natseja. Tästä syystä natsien yritykset leimata vastustajiaan eivät sisällä minkäänlaista legitimiteettiä koska natsismia vastustaa natsien omien pienten piirien ulkopuolella koko muu yhteiskunta!
Kun äärioikeisto levittää ihmisistä tietoa internetissä, sillä ei ole useimmissa tapauksissa välittömiä seurauksia netin ulkopuolisessa maailmassa. Mahdollisuus nettihäirinnän muuttumiselle joksikin materiaalisemmaksi, kuten vaikkapa monenlaiseksi ilkivallaksi tai fyysiseen koskemattomuuteen puuttumiseksi, on kuitenkin aina olemassa. Vaikka tätä ei tapahdukaan usein, on asiaan hyvä suhtautua tarvittavalla vakavuudella. Lisäksi jo pelkkä tietoisuus siitä, että omia henkilökohtaisia tietoja levitetään verkossa pahantahtoisin tarkoitusperin, voi ahdistaa ja lisätä stressiä. Tästä syystä on tärkeää, ettei asian kanssa jää yksin. Seuraavia toimenpiteitä voikin olla helpompi tehdä ja käydä läpi jonkun luotettavan ja läheisen ihmisen kanssa. Jos et ole itse häirinnän kohteena, mutta tunnet ihmisen joka on, kannattaa tarjoutua auttamaan häntä asian käsittelemisessä ja tarjota konkreettista apua esimerkiksi tilanteen seurantaan ja tietojen salaamiseen.
Jos saat tavalla tai toisella selville, että äärioikeisto on kirjoittanut sinusta lokajutun nettiin tai levittää tietojasi muualla, kuten anonyymeilla verkkofoorumeilla taikka fasistien vietintäkanavilla, kannattaa sinun ensimmäiseksi tarkistaa mitä tietoa itsestäsi löytyy netistä:
- Onko sosiaalisen median tilisi rajattu ainoastaan seuraajille? Sinun kannattaa tarkistaa mitä tietoja sinusta on ollut saatavilla julkisella sometililläsi ja mitä tietoja on sen perusteella yhdistettävissä toisiinsa. Voit katsoa miltä tilisi näyttävät kirjautumatta tai katsoa toisella profiililla joka ei ole kaverisi/seuraajasi mitä tietoja on näkyvissä.
- Jos käytät jotain sosiaalista mediaa muutenkin julkisesti, se on luonnollisesti eri asia. Jos haluat käsitellä asiaa julkisesti, voit tällaisessa tilanteessa iskeä niin sanotusti kovemman vaihteen silmään. Jos taas paine tuntuu liian kovalta, voit vetäytyä lyhyemmäksi tai pidemmäksi hetkeksi julkisuudessa ja miettiä myöhemmin kaikessa rauhassa millä tavoin haluat tämän jälkeen toimia. Tällöin olla hyvä muuttaa väliaikaisesti tai pysyvästi tiliesi asetukset julkisista yksityisiksi ja rajata tiliesi seuraajiksi ainoastaan henkilöt/käyttäjät jotka varmasti tunnet.
- Jos olet perheellinen tai sinulla on läheisiä sukulaisia kannattaa selvittää, ovatko he helposti yhdistettävissä sinuun esim. omien someprofiiliensa perusteella.
- Oletko opiskelujen, työn tai harrastusten kautta julkinen hahmo ja siten paikalistettavissa?
- Onko puhelinnumerosi määritelty salaiseksi?
- Onko kotiosoitteesi julkisesti saatavilla?
Omiin yhteystietoihin liittyen on hyvä muistaa, että tämänkaltaisissa tilanteissa kannattaa harkita turvakiellon tekemistä. Siitä on eniten hyötyä mitä aiemmin sen tekee. MTV3 kertoo artikkelissaan Mikä on turvakielto ja kuka sen voi saada? lisää asiasta:
Osoitetietonsa voi suojata erilaisilla ja eri asteisilla kielloilla. Kevyempiä kieltoja ovat muun muassa suoramarkkinointi- ja sukututkimuskielto. Järeimmän suojan osoitetiedoilleen saa turvakiellolla, jota pitää anoa maistraatista.
Jos äärioikeisto pyrkii häiriköimään työnantajaasi, työpaikkaasi tai työntekoasi voit kääntyä sekä esihenkilösi että ammattiliittosi puoleen. Hyvä työnantaja ja työyhteisö tarjoaa tukea, jos joku joutuu äärioikeiston häiriköinnin kohteeksi. Eri työpaikoilla ja aloilla tiedostetaan yhä enenevissä määrin, miten äärioikeisto häiriköi ja maalittaa yksityisiä ihmisiä, ja tästä syystä asiaan suhtaudutaan koko ajan vakavammin. Asiasta on keskusteltu julkisuudessa viime vuosina esimerkiksi toimittajien, tutkijoiden ja opettajien kesken äärioikeistolaisten tultua häirinneeksi ihmisiä heidän töissään tai niiden ulkopuolella. Jos suinkin mahdollista, kannattaa asia tuoda esiin kollegoille tai laajemmin työyhteisössäsi, sillä mitä enemmän asiasta puhutaan sitä vakavammin äärioikeistolaiseen häirintään ja laajemmin äärioikeiston poliittiseen uhkaan havahdutaan ja vastataan.
Psykologiset reaktiot ja niiden työstäminen
On luonnollista, että joutuessaan äärioikeiston uhkailemaksi ihminen voi kokea pelkoa. Henkilötietojen jakaminen rikkoo paitsi henkilökohtaisen koskemattomuuden, myös perusturvallisuuden tunnetta. Turvallisuuden kokemus on tärkeä psykologinen perustarve, jonka järkkyminen voi tuntua lamauttavalta. Juuri tämä pelon kylväminen on äärioikeiston keskeinen pyrkimys. Tällaisen hyökkäyksen kohteeksi jouduttuaan onkin hyvä tietoisesti kiinnittää huomiota siihen, kuinka palautua järkytyksestä ja palauttaa hallinnan tunne suhteessa omaan elämään. Joskus järkytys voi olla vain hetkellinen hätkähdys, toisinaan siitä toipuminen vaatii hieman enemmän aikaa, mutta on syytä lohdullisesti muistaa, että minkään yksittäisen tapahtuman ei tarvitse eikä pidä antaa määrittää omaa elämää. Järkyttyminen on tavallinen ja luonnollinen reaktio, ja siitä toipuminen aina mahdollista ja odotettavissakin olevaa.
Yllättävää ja uhkaavaksi tulkittua tilannetta seuraa tyypillisesti parista tunnista pariin vuorokauteen kestävä psyykkinen shokki. Sen aikana yksilö ei välttämättä vielä kykene sisäistämään tapahtunutta, eikä asia kenties tunnu oikein miltään. Siksi hankala olo voi joskus hiipiä hiljalleen vasta päiviä tapahtuman jälkeen. Kannattaakin tietoisesti tarkastella omia kokemuksiaan tapahtuman jälkeisinä päivinä. Paras tapa palauttaa turvallisuuden ja hallinnan tunteet on jatkaa omaa elämää sellaisena, kuin se oli ennen itseä järkyttänyttä tapahtumaa. Heti epämiellyttäviksi koettujen paljastusten kohteeksi joutumisen jälkeen voivat esimerkiksi sairasloma, toiselle paikkakunnalle matkustaminen tai ystävän luo majoittuminen tuntua tarpeellisilta toimilta ja kenties ollakin sitä alkujärkytyksestä selviämiseksi. Jo parin päivän jälkeen kannattaa kuitenkin pyrkiä jatkamaan normaalia elämää, vaikka se tuntuisikin vaikealta. Jos esimerkiksi yksin kotona oleminen tai kaupassa käynti tuntuvat vaikealta, kannattaa kysyä, voisiko ystävä kenties majoittua väliaikaisesti luoksesi ja saattaa sinua vaikeilla taipaleilla.
Tuttuuden kokemus ja havainto siitä, että voi yhä tehdä asioita kuten ennen, palauttavat säröillyttä hallinnan tunnetta tehokkaasti. Samalla opetamme uhan ylivirittämälle mielellemme, ettei syytä ahdistukseen ole. Vaikka uhan olemattomuuden järjellinen arvioiminen on usein helppoa, se ei välttämättä suoraan kumoa turhalta, mutta varsin todelta tuntuvaa pelkoa. Kadulla käveleminen todistaa kokemuksellisesti, etteivät vastaantulijat ole muuttuneet uhaksi, ja että harrastuksissa käyminen voi tuntua yhtä hyvältä kuin aiemminkin. Tuttuus palauttaa turvan tunnetta.
Se, että ei anna pelon ottaa valtaa ja määrittää omaa toimintaa, ei kuitenkaan tarkoita, että tunteita tai ajatuksia tulisi vältellä. Päinvastoin, mahdolliset pelon tunteet kannattaa kohdata, myöntää ja kokea rohkeasti, jotta ne tulevat käsitellyiksi. Vaikeilta tuntuvien tunteiden ja ajatusten kanssa ei pidä eikä kannata jäädä yksin, vaan niistä on tärkeää keskustella läheisten ystävien ja tovereiden kanssa useampaan otteeseen. Saadessaan sanallisen muodon tunteet ja ajatukset paitsi purkautuvat ulos itsestä, myös muuttuvat helpommin tarkasteltaviksi. Olemme sosiaalisia olentoja, eikä omaa tunne-elämää pidä piilottaa itseltään tai muilta. Mahdollista lohdutuksen kaipuuta kannattaa seurata ja turvautua tarvittaessa lähipiirin tukeen. Muiden kanssa keskustelemisen lisäksi hyvä tapa käsitellä omia kokemuksia on esimerkiksi kirjoittaa niistä päiväkirjamaisesti.
Omaa toipumistaan voi tukea monin muinkin tavoin. Järkyttävien tapahtumien jälkeen on tyypillistä, että yksilöt pyrkivät lisäämään hallinnan tunnetta etsimällä lisää tietoa tapahtumasta. Turvallisuuden tunnetta kannattaa kuitenkin aluksi varjella turhalta kuormitukselta. Natsisivujen ja -foorumeiden kahlaaminen voi tuntua houkuttelevalta vaihtoehdolta, mutta siihen ei kannata ryhtyä heti, sillä sillä tavoin voi herkästi vain lietsoa omaa huoltaan. On parempi antaa hieman pölyn laskeutua ja tuttuuden tunteen palata – natsien sössötyksen seuraamiseen on kyllä aikaa myöhemminkin. Jos netissä käytävän paljastuksen jälkeisen keskustelun tunteminen tuntuu kriittisen tärkeältä, voi pyytää ystävää seuraamaan hetken verran tilannetta ja kertomaan, jos jotain merkittävää ilmaantuu. Runsasta alkoholinkäyttöä kannattaa välttää heti paljastuksen jälkeisinä päivinä muistin ja tunne-elämän normaalin toiminnan tukemiseksi. Omaa pystyvyyden kokemustaan voi tukea myös vaikkapa kuntoaan kohottamalla. Liikunta on kaiken lisäksi erinomainen tapa purkaa stressiä ja saada sopivaa taukoa kuormittavista ajatuksista. Sekä rankempi että rauhallisempi liikunta voivat olla tarpeen ylivirittyneen kehon rauhoittamiseksi.
Kaikilla meillä on myös aiempia kokemuksia vaikeuksien kohtaamisesta. Uusien haasteiden edessä onkin aina hyvä muistella, millaisia toimivia, itselle sopivia keinoja on aikaisemmin löytänyt.
Jakaessaan oikeudenmukaisuutta puolustavien ihmisten henkilötietoja äärioikeisto pyrkii kylvämään pelkoa ja siten lamauttamaan paitsi poliittisia liikkeitä myös yksilöitä. Kovia arvoja ja raakaa voimaa korostavat natsit eivät kykene ymmärtämään, että heidän poliittisten vastustajiensa, eli kaikkien meidän vahvuutemme on juuri kykymme olla herkkiä ja toisiaan tukevia toimijoita, jotka yhdessä ovat vahvempia kuin mikään meitä uhkaava.
Kaikki edellämainitut psykologista ja teknistä turvallisuutta koskevat asiat on syytä käsittää mahdollisimman kollektiivisesti. Jos joku joutuu äärioikeiston häirinnän kohteeksi missä tahansa muodossa, on kaikkien vastuulla tukea häntä. Pidetään huolta toisistamme, olipa äärioikeiston häirinnän kohteena läheinen, koulu- tai työkaveri, samassa yhteisössä taikka poliittisessa ryhmässä tai liikkeessä toimiva ihminen. Keskinäinen apu, kollektiivinen hoiva sekä solidaarisuus ovat paras tukemme ja turvamme puolustautuessamme äärioikeistoa vastaan.
Pidemmällä aikavälillä paras tapa vähentää äärioikeiston pyrkimyksiä häiritä muita ihmisiä on järjestäytyä antifasistisesti taikka ajaa antifasistista politiikkaa missä itse toimiikaan. Vastustamalla äärioikeistoa ja vähentämällä sen kokoa, vähennämme sen vaikutusvaltaa muihin ihmisiin. Antifasismi on itsepuolustusta!
Lisää aiheesta englanniksi: Doxcare Prevention and Aftercare for Those Targeted by Doxxing and Political Harassment