Tässä alkuvuodesta 2021 helsinkiläisten antifasistien kanssa tehdyssä haastattelussa käydään läpi miten äärioikeisto on toiminut koronavuoden 2020 aikana ja miten sen myötä myös antifasistit ovat muuttaneet toimintaansa. Äärioikeiston vuoden kulminoitumana on vuosien ajan toiminut itsenäisyyspäivä joulukuussa. Vuoden 2020 itsenäisyyspäivä poikkesi kuitenkin merkittävästi aiemmista vuosista, sillä äärioikeisto perui kaikki tapahtumansa. Tämän myötä myös Helsinki ilman natseja -mielenosoitus jäi välistä ensimmäistä kertaa vuoden 2016 jälkeen. Ymmärrystä kuluneesta vuodesta voi syventää vertaamalla sitä vuoteen 2019, jota käsitellään vuosi sitten julkaisemassamme haastattelussa ja vuoden 2019 antifasistisessa yhteenvedossamme.
Vuosi sitten keskustelimme siitä, miten ulkoparlamentaarisen äärioikeiston toiminta alkoi murtua vuonna 2018 ja väheni selvästi vuoden 2019 aikana. Samalla antifasistisen liikkeen poliittinen toimintatila on laajentunut. Miten tilanne on kehittynyt mielestänne tämän jälkeen?
Kehityskulut, joista puhuimme vuonna 2019 jatkuivat vuonna 2020 odotetunlaisina, mutta niitä ovat myös värittäneet vuoden aikana tapahtuneet suuremmat yhteiskunnalliset muutokset. Vuonna 2019 nähty ulkoparlamentaarisen äärioikeiston poliittisen tilan kaventuminen ja mobilisaatiokyvyn lähes kokonaisvaltainen surkastuminen on johtanut tänä vuonna äärioikeistotoimijoiden vielä suurempaan marginalisaatioon ja pirstaloitumiseen. Tänä vuonna äärioikeiston ainoaksi merkittäväksi mielenosoitukseksi jäänyt Kansallismielisten liittouman järjestämä 188-Kukkavirta-mielenosoitus keräsi vaivoin reilu 150 osallistujaa. Turun natsimarssin järjestävät ovat parina viime vuotena ratsastaneet terrori-iskujen uhreilla, mutta tänä vuonna 188-mielenosoituksen kutsu keskittyi Yhdysvalloissa uudelleen voimistuneen Black Lives Matter -liikkeen ja antirasismin vastustamiseen. Viestin vaihtuminen entistä avoimemmin natsiteemaiseksi on hyvä esimerkki siitä, ettei äärioikeisto Suomessa ole poliittisen marginalisaationsa jälkeen enää ollut halukas peittelemään oikeaa poliittista suuntaustaan eli täydellisen ihmisvihamielistä politiikkaansa. Äärioikeistolla ei ole ollut enää juuri mitään menetettävää. Turussa järjestettiin edellisvuosien tavoin Turku ilman natseja -mielenosoitus, josta Varis raportoi livenä ja teki tapahtumaa ennen järjestelyihin osallistuneiden antifasistien haastattelun.
Äärioikeiston pirstaloitumiseen ja marginalisaatioon johtaneita syitä löytyy vallitsevasta yhteiskunnallisesta tilanteesta sekä antifasistien ja viranomaisten painostuksesta ulkoparlamentaarista äärioikeistolaista toimintaa kohtaan. Ahtaalle joutuminen on pakottanut natsitoimijat uusien yhteyksien kehittämisen sijaan keskittymään sisäisiin rakenteisiinsa, vetäytymään pois julkisuudesta sekä myös tekohengittämään omia alakulttuurejaan kuten natsimusiikkialakulttuuria, jota myös Varis on dokumentoinut viime vuosina kattavasti.
Äärioikeiston pirstaloitumisen seurauksena sen vastustajat ovat mukautuneet uuteen tilanteeseen miettimällä uudestaan taktisia ja strategisia painopisteitään. Yksi tärkeimmistä antifasistisen toiminnan muodoista on tutkimustyö ja siihen pohjautuva erilaisten äärioikeistolaisten toimijoiden sekä projektien paljastaminen. Antifasistinen toiminta vaikeuttaa äärioikeiston poliittista järjestäytymistä esimerkiksi pyrkimällä estämään natseilta julkisten tilojen käytön ja kaventamalla heidän mahdollisuuksia tehdä uusia poliittisia aloitteita. Yksi keino tähän on paljastaa valenimillä tai uusilla nimillä toimivat äärioikeistolaiset samoiksi vanhoiksi fasisteiksi, jotka ovat vuosien ajan osallistuneet poliittiseen väkivaltaan ja peloitelleet ja häirinneet vähemmistöjä ja muita vastustajikseen katsomia ihmisryhmiä.
Vuonna 2019 nähty antifasistien poliittisen tilan avautuminen on mielestäni jatkunut, mutta myös tuonut esille uusia kysymyksiä yhteiskunnallisten liikkeiden tänä aikana kokemista haasteista. Esimerkiksi viime vuoden artikkelissa mainittu ilmastoliike on kasvanut merkittävästi kuluneen vuoden aikana ja tuonut ihmisiä kaduille eri keinoin aina väkivallattomasta suorasta toiminnasta erilaisiin symbolisiin protesteihin. Tämän myötä niin sisäministeriön virkamiehet kuin myös poliisi ovat alkaneet kohdella uutta ilmastoliikettä kovemmin. Koventuneet asenteet ovat kuitenkin kasvattaneet eri liikkeiden toimijoiden toisilleen osoittamaa tukea. Mielestäni vuosi 2019 oli näiden eri liikkeiden kasvun aikaa Suomessa. Nyt monet liikkeistä ovat päässeet tilanteeseen, jossa ne kypsyvät niin erilaisten käytäntöjen kuin myös konkreettisten poliittisten vaatimusten kanssa, joita ne esittävät nykyhallitukselle haastaessaan esimerkiksi sen riittämättömän ilmastopolitiikan. Tämä on mielestäni aihe, josta myös antifasistien tulisi keskustella enemmän. Mitkä ovat ne keinot ja vaatimukset, joilla voimme kollektiivisesti ulkoparlamentaarisella toiminnalla haastaa esimerkiksi perussuomalaisia?
Maaliskuussa Suomessa laajasti levinnyt koronavirus on lyönyt leimansa koko vuoteen 2020. Miten äärioikeisto on kehittynyt kuluneen vuoden aikana verrattuna edellisvuoteen? Kaikenlaista toimintaa on ainakin ollut selkeästi vähemmän, sillä tänä vuonna ei esimerkiksi järjestetty itsenäisyyspäivän natsimielenosoituksia tai Awakening-äärioikeistokonferenssia.
Keskusteltaessa poliittisesta ympäristöstä, antifasismista ja äärioikeistosta ei voida ohittaa koronavirusta, joka on vaikuttanut kaikkiin poliittisiin toimijoihin viimeisen vuoden aikana. Viime kevään aikana voimaan saatettu poikkeuslaki esti merkittävän osan suunnitelluista mielenosoituksista sekä kokoontumisista ja teki julkisen tilan käyttöönotosta äärimmäisen haasteellista aikana, jolloin ihmisten sosiaalisia suhteita kuin myös materiaalista toimeentuloa koetteli pandemia.
Äärioikeisto osoitti koronaviruksen edessä merkittävää mukautumiskyvyttömyyttä. Äärioikeiston retoriikka keskittyi lähinnä kuvitteellisen yhteiskunnallisen romahduksen maalailuun, jonka seurauksena saavutettaisiin vihdoin taantumuksellinen muutos yhteiskuntaan. Osa äärioikeistosta kannusti tähän esimerkiksi jakamalla selviytymisoppaita. Osa sen sijaan uppoutui syvälle erilaisiin salaliittoteorioihin, jotka kyseenalaistivat koko pandemian olemassaoloon. Koronaan liittyvässä keskustelussa esiintyi myös ekofasismia läheltä liippaavia piirteitä, mutta äärioikeistolla ei ollut tähän oman marginaalinsa ulkopuolella osaa eikä arpaa.
Vuoden 2020 syksyllä järjestettiin muutamia Fixit-nimellä kulkeneita “EU-kriittisiä” mielenosoituksia, joihin osallistui parhaimmillaan joitain satoja ihmisiä. Näillä mielenosoituksilla ei ollut yhtenäistä viestiä ja osallistujakunta oli suhteellisen “kirjavaa”. Syyskuussa järjestetyssä mielenosoituksessa äärioikeisto oli kuitenkin läsnä aina Pohjoismaisesta Vastarintaliikkeestä (PVL) perussuomalaisiin. Tämän lisäksi paikalla oli Qanon-salaliittoteoriasta inspiroitunutta väkeä ja monenlaisia koronadenialisteja. Marraskuussa järjestetty mielenosoitus oli osallistujiensa koostumukselta ja sanomansa kakofonian puolesta vähintään yhtä erikoinen.
Ulkoparlamentaarisen äärioikeistolaisen toiminnan marginalisaatiota on edistänyt myös PVL:n kieltoprosessin loppuun saaminen, joka huipentui vuoden 2020 syyskuussa Korkeimman oikeuden antamaan päätökseen, joka kielsi lopullisesti järjestön toiminnan. Huomioimme jo vuosi sitten, että tämä kieltoprosessi ja väliaikainen toimintakielto ovat ajaneet natsit ahtaalle, pirstaloiden heidän toimintansa useampiin ryhmiin. Yksi näistä PVL:n uusista inkarnaatioista on Kohti vapautta -ryhmä, jota Keskusrikospoliisi on tutkinut, koska sen epäillään jatkavan PVL:n toimintaa uudella nimellä. Tämän lisäksi natsit jatkavat hiljaista toimintaansa vanhalla Suomalaisapu-nimikkeellä.
PVL:n toiminnan kohtaama paine on ajanut natseja perustamaan uusia projekteja ja viestintäkanavia, joita myös Varis on dokumentoinut viimeisen vuoden aikana. Näiden projektien avulla PVL on pyrkinyt luomaan käsityksen elinvoimaisesta ja aktiivisesta ulkoparlamentaarisesta äärioikeistolaisesta kentästä. Näiden projektien taustalta on kuitenkin paljastunut osittain samoja toimijoita kuin syksyllä lopullisesti kielletystä natsijärjestöstä. Jatkuvan viranomaisten valvonnan alla toimiminen on pakottanut äärioikeistoa myös hylkäämään monia sen aikaisemmin suosimia toimintamuotojaan, kuten katuaktioita ja patsastelua. Tämänkaltaiset toimintamuodot ovat nyt käytännössä siirtyneet kaduilta yön pimeyteen ja erilaisiin pikaviestinpalveluiden chat-kanaviin, joissa natsit yrittävät epätoivoisesti rakentaa itselleen uudenlaista medianäkyvyyttä.
Julkisia tapahtumia koskevien rajoitusten lisäksi äärioikeistolla on ollut niiden pidempiaikaiseen toimintaan liittyviä haasteita. Fasistista ympäristöä on myllännyt uusiksi Pohjoismaisen Vastarintaliikkeen kielto korkeimmassa oikeudessa sekä perussuomalaisten nuorisojärjestön lakkauttaminen puolueen painostuksesta. Mitä merkittävimmät äärioikeistoryhmät ovat tehneet vuoden 2020 aikana koronan, viranomaisten ja antifasistien yhdessä muodostamassa paineessa?
Kuten käsittelimme aikaisemmin, on PVL:n kielto johtanut sen toiminnan merkittävään uudelleenjärjestäytymiseen ja hajaantumiseen. Järjestö on ryhtynyt viimeisen vuoden aikana käyttämään erilaisia projektinimiä ja viestintäkanavia yrittäen täten peittää toimintaansa ja piilottaa sen jäsenten identiteettejä, jotka jatkavat edelleen aktiivisesti lailla kielletyn toiminnan harjoittamista.
PVL on esimerkiksi luonut useita Telegram-kanavia, joihin se viestii eri nimillä toiminnastaan. Yksi näistä kanavista on Kansallisradikaalia toimintaa -niminen kanava, jonne PVL:n jäsenet lähettävät kuvia ja videoita toiminnastaan ja harjoittamastaan häirinnästä. Uusvanhana toiminnan muotona on perustettu myös Veren laki -niminen ryhmä , joka pyrkii kamppailu-urheilun varjolla tarjoamaan tilaa aktiivisille natseille harjoitella väkivaltaa, jota natsit voivat sitten koordinoidusti käyttää niin vastustajiaan kuin myös erilaisia vähemmistöjä vastaan. PVL lakkasi toukokuussa päivittämästä vanhaa Kansallinen vastarinta -sivuaan ja aloitti uuden mediaprojektin – huvittavaa kyllä – nimellä Partisaani. Tyylillisesti Partisaani on PVL:n aikaisempien nettisivujen jatkaja, ja sen äärioikeistolaista poliittista toimintaa koskevat raportit kertovat pitkälti yllämainituista PVL:n “uusista” ryhmistä.
PVL:n hajanainen vuosi päättyi natsien keskinäiseen veritekoon. Itsenäisyyspäivän aattona 5. joulukuuta 2020 PVL:n Pirkanmaan ryhmän aktiivi Toni Hakulinen kuoli henkirikoksen uhrina yksityisasunnossa Riihimäellä. Kuolemasta alkoi tihkua julkisuuteen tietoja, jotka liittivät tapauksen uusnatsien sisäiseen välienselvittelyyn. Pian kävi ilmi, että Hakulisen oli murhannut PVL:n Helsingin ryhmässä toiminut Samuli Matilainen. Koronarajoitusten, järjestön kieltämisen ja murhan jälkeen PVL on viettänyt hiljaiseloa. Onkin epäselvää, että tuleeko järjestö toipumaan sen toimintaa syvästi ravisuttavista tapahtumista.
PVL:n kriisiytymisen ohella yksi merkittävimmistä muutoksista äärioikeistolaiseen kenttään on Perussuomalaisten nuorisojärjestön Perussuomalaisten Nuorten hajoaminen emopuolueen katkaistessa välit siihen maaliskuussa 2020. Hajoamiseen johtivat järjestön ympärillä velloneet kohut jatkuvasta veljeilystä muiden ulkoparlamentaaristen äärioikeistotoimijoiden kanssa, rasistiset ulostulot sekä vuonna 2019 tällaisten ulostulojen kautta peruttu valtionavustus. Nämä seikat tekivät järjestöstä poliittisen haitan Perussuomalaisille, joka päättikin lopulta ajaa alas vanhan nuorisojärjestönsä ja korvata sen uudella Perussuomalainen Nuoriso -järjestöllä. Alusta alkaen, Perussuomalaisten johto yritti juurruttaa tämän uuden nuorisojärjestön aktiiveiksi ja johtoasemiin ihmisiä, jotka seuraisivat tarkemmin puolueen johdon etuja.
Perussuomalaisten Nuorten hajoaminen johti sen entisten toimijoiden hajaannukseen ja kiinnittymiseen tiukemmin osaksi ulkoparlamentaarista äärioikeistolaista kenttää. Uudenmaan Perussuomalaisten Nuorten raunioille perustettu Uudenmaan Akseli on hyvä esimerkki tästä, sillä monet sen sosiaalisen median tileistä ovat vanhoja Perussuomalaisten Nuorten tilejä. Akseli on käytännössä siirtynyt toimimaan Suomen Sisun nuorisotoiminnan siipenä, sillä sen toimintaa mentoroivat useat Sisun vanhat aktiivit kuten Teemu Lahtinen, Timo Hännikäinen ja Riku Hautala. Uudenmaan Akselin aktiiveja osallistui myös turkulaisen natsimusiikkiin keskittyvän Ukonvasama-kollektiivin järjestämään musiikki- ja voimailutapahtumaan Varsinais-Suomessa ja ryhmänä elokuussa Turussa järjestettyyn 188-Kukkavirta -mielenosoitukseen. Tämä kertonee siitä, että Uudenmaan Akselin jäsenet lähentyvät entisestään muiden kaduilla toimivien äärioikeistolaisten kanssa, joihin heillä oli yhteyksiä jo silloin, kun järjestön jäsenet toimivat perussuomalaisissa ja näiden nuorisojärjestössä.
Kansallismielisten liittoumana (KL) tunnettu äärioikeistolaisia toimijoita yhteenkokoava järjestö on jatkanut pienimuotoisesti toimintaansa myös koronavuonna. KL järjesti jo aiemmin mainitun 188-mielenosoituksen ja piti pienimuotoisen syysleirin, joka oli noussut valtakunnallisiin otsikoihin vuotta aikaisemmin siellä järjestettyjen ampumaharjoitusten vuoksi. Ennen leiriään, KL vaihtoi puheenjohtajansa Tero Ala-Tuuhosen Terhi Kiemunkiin, koska Ala-Tuuhonen oli pidätetty epäiltynä perussuomalaisten Pekka Katajan murhayrityksestä. Katajan murhayritys sekä Riihimäen murha osoittavat sen, miten näennäisen yhtenäiseltä näyttävä äärioikeisto on vaarallinen jopa oman liikkeensä jäsenille.
Vanhoista äärioikeiston järjestöistä Suomen Sisu perui vuoden 2020 aikana suurimman osan tapahtumistaan. Sisulaiset järjestivät muutaman hengen pönötyksiä erinäisillä patsailla ja kuvasivat näissä pidettyjä laiskoja puheenvuoroja nettiin pyrkiessään ylläpitämään suomalaisia nationalistisia, militaristisia ja fasistisia perinteitä yllä. Aiempaan tapaansa SS toimii suljettuna epämuodollisena verkostona, joka tuo yhteen fasistisia perussuomalaisia sekä muita äärioikeistolaisia. Tämän lisäksi voi mainita, että natsipartiojärjestö Soldiers of Odin on jatkanut hyvin pienimuotoista toimintaa, kuten silloin tällöin satunnaisesti järjestettyjä “katupartioita”. Menneen vuosikymmenen aikana kasvanut natsimusiikkialakulttuuri hiljeni merkittävästi vuoden 2020 aikana. Iso osa salaisista natsikeikoista joko jouduttiin perumaan koronarajoitusten takia tai vaihtoehtoisesti natsit järjestivät keikkoja tavallista salaisempina ja suljetumpina.
Vuoden 2020 itsenäisyyspäivänä peruttiin kaikki äärioikeiston tapahtumat, kuten 612-soihtukulkue ja sen jatkoina toimiva natsikeikka sekä Suomi Herää -mielenosoitus. Mitä ajattelette tästä?
Vallitsevan yhteiskunnallisen tilanteen ja koronaviruksen toisen aallon kiihtyessä tämä ei tule suurena yllätyksenä, mutta se nostattaa silti useita kysymyksiä tulevaisuutta ajatellen.
Aikaisempina vuosina itsenäisyyspäivä on ollut äärioikeistolle merkittävä mobilisaatiotapahtuma Helsingissä. Äärioikeisto on pyrkinyt rakentamaan itsenäisyyspäivän ympärille lukuisia eri mielenosoituksia sekä sosiaalisia tapahtumia. Tämä on ollut jatkuvista mobilisaatio-ongelmista ja poliittisen legitimiteetin osittaisesta murentumisesta kärsivälle äärioikeistolle eräänlainen voimannäyttö ja henkireikä, jonka kautta se on yrittänyt pitää yllä jonkinlaista kosketusta myös muuhun yhteiskuntaan. Koronaviruksen takia niin uudet kuin vanhatkin äärioikeiston tapahtumat kuitenkin peruttiin itsenäisyyspäivältä.
Äärioikeisto yritti käynnistellä laskusuhdanteessa muutaman vuoden ajan olleen 612-mielenosoituksen rinnalle uutta marssia nimeltä Suomi Herää -marssi. Tätä marssia organisoivat entiset PVL:n jäsenet sekä perussuomalaisista ja niiden nuorisojärjestöstä pois potkitut fasistit. Ennen sen lopullista peruuntumista natsit yrittivät siirtää epätoivoisesti tätä mielenosoitusta Helsingistä Tampereelle. Heidän yrityksessään siirtää marssia pois koronarajoitusten alta silloin kun koko maata uhkaavat vastaavat rajoitukset on vahva epätoivon käry. Tämä epätoivo liittyy vahvasti yllä mainittuun äärioikeiston pyrkimykseen ylläpitää jonkinlaista jatkuvuutta itsenäisyyspäivinä järjestetyissä mielenosoituksissa – siitäkin huolimatta, että tämä tarkoittaisi harvojen äärioikeistolaisten kuskaamista paikasta toiseen ympäri Suomea vain muutaman päivän varoitusajalla.
Vaikka äärioikeiston yllä mainittu toiminta näyttäytyi myös monien muiden silmiin epätoivoisena, on tärkeää vastustaa äärioikeiston toimintaa minne ikinä he menevätkin. Tampereelle lyhyellä varoitusajalla kutsuttu Tampere ilman natseja -mielenosoitus oli mielestämme hyvä vastaus mielenosoituksen siirtoon. Viimeisen puolen vuosikymmenen aikana Suomessa on useassa eri kaupungissa luotu Kaupunki ilman natseja -konseptiin perustuvia mielenosoituksia, jotka pohjaavat erilaisten kaupungeissaan asuvien ihmisten halulle nähdä vapaampaa ja demokraattisempaa maailmaa, jossa natsit eivät uhkaile tai terrorisoi ihmisiä. Eri kaupunkien antifasistit ovat viimeisten vuosien aikana tukeneet toisiaan järjestämällä yhteisiä kyytejä toisiin kaupunkeihin, jotta ihmiset eri puolelta Suomea voivat yhdessä vastustaa natseja. Näen, että näin on toimittava jatkossakin. Oli paikkakunta mikä tahansa, toivon että kaikki ottavat mukaan ystävänsä ja toverinsa ja lähtevät yhdessä näyttämään kotikonnuilleen ajautuville äärioikeistolaisille sen, että meitä on paljon enemmän, emmekä me anna heille periksi!
Lopulta natsit peruivat kyseisen mielenosoituksen kokonaan ja epäonnistuivat alullepanemaan uutta mielenosoitusta. Pisteenä iin päälle natsit peruivat vielä mielenosoitukselle vaihtoehtona olleen puheita suoratoistavan virtuaalitilaisuuden. Kuten aiemmin mainittiin, itsenäisyyspäivän aattona PVL:n näkyvässä toiminnassa mukana ollut Samuli Matilainen pidätettiin epäiltynä samassa järjestössä toimineen Toni Hakulisen murhasta Riihimäellä. Hirvittävä veriteko vaikutti todennäköisesti äärioikeiston totaaliseen hiljaisuuteen itsenäisyyspäivänä.
Kokonaisuutena tarkasteltuna äärioikeiston vuosi 2020 ei siis mennyt putkeen. PVL:n kieltäminen ja jäsenten välinen murha, perussuomalaisten poliitikon murhayritys josta epäiltiin useita äärioikeistolaisia, perutut tapahtumat sekä perussuomalaisten nuorisojärjestön lakkauttaminen ja näin monien puolueen piirissä toimineiden nuorien fasistien jääminen poliittisesti kodittomaksi… Tähän päälle vielä koronarajoitukset ja antifasistien määrätietoinen toiminta. Suomen äärioikeiston vuosi on siis ollut todella huono!
Katso myös:
- Vuoden 2020 itsenäisyyspäivä: fasistien soihtukulkue ja keikka peruttu, yritys lanseerata uusi natsimielenosoitus epäonnistui
- Turkulaisten antifasistien haastattelu: Turku ilman natseja 2020
- Helsinkiläisten antifasistien haastattelu: mikä on muuttunut vuoden 2019 aikana?
- Antifasistinen yhteenveto vuodesta 2019
- Neljä vuotta antifasistisia mobilisaatioita – mitä olemme oppineet vuosien 2015–2018 itsenäisyyspäivän mielenosoituksista?