[In English / På Svenska]
Kansallissosialistisen Pohjoismaisen Vastarintaliikkeen jäsenten kolmiodraama johti murhaan Riihimäellä. Natsijärjestön Helsingin ryhmässä toiminut Samuli Matilainen oli maaliskuun alussa syytettynä saman järjestön Pirkanmaan ryhmässä toimineen Toni Hakulisen murhasta ja odottaa nyt tuomiota.
Rikoksen tausta
Itsenäisyyspäivän aattona 5. joulukuuta 2020 Toni Hakulinen kuoli henkirikoksen uhrina yksityisasunnossa Riihimäellä. Kuolemasta alkoi tihkua julkisuuteen tietoja, jotka liittivät tapauksen uusnatsien sisäiseen välienselvittelyyn.
Alkuvuodesta 2021 syyttäjä nosti syytteet murhasta ja törkeästä kotirauhan rikkomisesta. Oikeudenkäynti pidettiin Kanta-Hämeen käräjäoikeudessa 8. maaliskuuta 2021. Syyttäjän vaatimukset koskivat kolmea kohtaa: lievä vahingonteko, kotirauhan rikkominen sekä murha. Syyttäjän mukaan vastaaja, Samuli Matilainen, oli ensin rikkonut uhrin, Toni Hakulisen, autoa kahvakuulalla, tämän jälkeen tunkeutunut asianomistaja Salla Silvennoisen asuntoon rikkoen omaisuutta, minkä jälkeen oli vastaaja syyttäjän mukaan suunnitelmallisesti murhannut uhrin erityisen raalla tavalla.
Syyllinen, uhri sekä yksi kolmesta vastaajasta olivat kielletyn natsijärjestö Pohjoismaisen Vastarintaliikkeen (PVL) aktiiveja, mikä tekee tapauksesta yhteiskunnallisesti merkittävän. Julkaisemme tämän tapauksen osalta niiden osallisten nimet, jotka ovat avoimesti osallistuneet väkivaltaisen natsiliikkeen toimintaan pyrkien kuitenkin samalla kunnioittamaan uhrin omaisia.
Rikoksen uhri on Toni Hakulinen, vuonna 1979 syntynyt Pirkanmaan PVL:n ryhmän keskeinen aktiivi ja Genocide Wolves -nimisen natsibändin laulaja. Oikeusistunnon vastaajana oli murhasta syytetty vuonna 1992 syntynyt Samuli Matilainen, joka toimi aktiivisesti Helsingin ryhmässä. Istunnon kolmas asianomistaja oli Salla ’Sally Enare’ Silvennoinen, joka on niin ikään yksi PVL:n aktiiveista. Silvennoinen tutustui Matilaiseen PVL:ään liittyvillä keskustelupalstoilla noin viisi vuotta sitten, kun taas Hakuliseen Silvennoinen tutustui joitain vuosia takaperin natsikeikoilla ja -aktivismeissa. Hakuliseen Matilainen tutustui puolestaan jo ennen Silvennoisen tapaamista. Hakulinen haastatteli Matilaista tämän hakiessa mukaan natsijärjestön toimintaan ja toimi Matilaisen mukaan hänelle eräänlaisena mentorina. Näiden todisteiden valossa on PVL:n rooli keskeinen Hakulisen kuolemassa. Kolmikko tunsi toisensa nimenomaan natsijärjestön kautta ja he myönsivät viettäneensä keskenään paljon aikaa natsiaktivismin merkeissä. Jokainen heistä on myös osallistunut todistetusti PVL:n katutoimintaan, kuten propagandan jakamiseen tai natsilippujen kanssa julkisissa tiloissa poseeraamiseen.
Matilaisella on aikaisempaa historiaa vihamielisestä toiminnasta, vaikkakin tässä jutussa käsitelty tapahtumaketju on poikkeuksellinen sen raakuuden johdosta. Vuonna 2018 Matilainen häiriköi helsinkiläisen peruskoulun pihalla lapsia muiden natsiaktivistien kanssa, joista osa oli varustautunut taistelukäsineillä ja lyömäaseilla. Samana vuonna Matilainen matkusti yhdessä Silvennoisen kanssa Ouluun ja vandalisoi paikallisen PVL:n jäsenen kanssa kaupungin Pride-lippuja ja häiriköi kulkueen osallistujia. Myös Silvennoisella on aikaisempaa rikostaustaa, sillä hänet on tuomittu vuonna 2019 kiihottamisesta kansanryhmää vastaan. Tässä istunnossa hän istui kuitenkin asianomistajana syyttäen Matilaista törkeästä kotirauhan rikkomisesta.
Korkein oikeus kielsi lokakuussa 2020 PVL:n sen antidemokraattisen, vihamielisen ja väkivaltaa hyväksyvän toiminnan perusteella. Väkivalta ja sen ihannointi onkin äärioikeistolaiselle aatemaailmalle ja toiminnalle keskeistä. Kansallissosialististen ja fasististen järjestöjen keskeiset periaatteet rakentuvat vihamielisten ja väkivaltaisten utopioiden maalailun varaan, mihin liittyy suoraan näiden järjestöjen jäsenten tavanomaisesti moninaisen laaja rikostausta, mikä pätee myös PVL:n tapauksessa. Useat PVL:n jäsenistä on tuomittu muun muassa kiihottamisesta kansanryhmää vastaan, väkivaltarikoksista ja murhista. Esimerkiksi PVL:n ydinaktiiveihin lukeutuva Jesse Torniainen tappoi vuonna 2016 Jimi Karttusen, kun taas Rami Joukanen, niin ikään PVL:n aktiivi, tuomittiin vuonna 2007 erittäin raasta kidutusmurhasta.
Lakkautetun järjestön aktiivien rikoshistoria ja tämän tapauksen murha tukevat antifasistisen liikkeen sekä Korkeimman oikeuden tulkintaa siitä, että PVL:n väkivaltainen käytös ja väkivallan ihannointi muodostavat vähintään fyysiseen väkivaltaan liittyvän turvallisuusuhan.
Rikosta edeltävä tapahtumaketju
Raaka tapahtumaketju sai alkunsa mustasukkaisuudesta ja Matilaisen pakkomielteestä Silvennoista kohtaan. Oikeusistunnossa piirtyi kuva Matilaisen ja Silvennoisen läheisestä suhteesta, vaikkakin he kuvasivat suhteen laatua eri tavoilla. Matilainen kuvasi heidän suhdettaan seksuaaliseksi, Silvennoinen pelkäksi ystävyyssuhteeksi. Silvennoisen mukaan hänen ja Hakulisen suhde oli syventynyt syksyllä 2020 antaen ymmärtää suhteessa olleen romanttinen ulottuvuus.
Muutama kuukausi ennen rikoksen tapahtumista oli Matilainen muuttanut Silvennoisen yläkertaan, jossa sijaitsee alakerrasta erillinen asunto. Heidän ystävyys- ja naapuruussuhteensa sai kuitenkin kolauksen marraskuussa 2020 Matilaisen tunkeutuessa Silvennoisen asuntoon luvatta. Tunkeutuminen ei jäänyt ainoaksi, minkä lisäksi Matilainen oli myös uhkaillut Silvennoista. Oikeusistunnossa luotiin kuvaa, jonka mukaan Matilaisen vahva mustasukkaisuus Silvennoista kohtaan kehittyi osittain sen seurauksena, että Silvennoinen oli syyskuussa 2020 kehittänyt Hakuliseen läheisen suhteen. Matilainen itse kuvasi avoimesti pakkomiellettään Silvennoista kohtaan, kuvaten sitä ’psykoosiksi’. Romanttisten tunteiden ollessa yksipuolisia Matilainen irtisanoi vuokrasopimuksensa 30. marraskuuta. Matilainen koki, että ei pysty asumaan Silvennoisen kanssa samassa talossa häntä kohtaan kokeman pakkomielteensä takia.
Murhapäivää edeltävänä iltana oli Hakulinen tullut Silvennoiselle kylään, minkä Silvennoinen liitti oikeudenkäynnissä tuleviin itsenäisyyspäivän juhlallisuuksiin. Juhlallisuudet saivat kuitenkin erilaisen lopun sillä itsenäisyyspäivän aaton aamuna Matilainen alkoi tuhoamaan Hakulisen pihalla sijaitsevaa autoa kahvakuulalla, minkä jälkeen Matilainen pyrki väkivaltaa käyttäen sisään Silvennoisen osaan omakotitalosta. Aseinaan Matilaisella oli teleskooppipamppu sekä Mora-puukko, jonka hän oli käynyt kotonaan kiinnittämässä vyöhönsä auton hajottamisen ja sisälle tunkeutumisen välissä. Matilainen oli väkivaltaa ja voimaa käyttäen rikkonut Silvennoisen asuntoa sisältäpäin, tuhoten esimerkiksi Silvennoisen ja Matilaisen asuntojen välisen lukossa olleen oven. ”Mitä sä tulit mun muijan luo”, oli Matilainen todistuksen mukaan sanonut Hakuliselle. Tämä alleviivaa sitä, että tapahtuman keskeisenä motiivina oli naisviha ja sairaalloinen mustasukkaisuus Silvennoista kohtaan.
Hetken taisteltuaan Hakulisen kanssa oli Matilainen saanut yliotteen tilanteesta ja murhannut Hakulisen erityisen raa’sti ja julmasti. Silvennoinen oli tässä välissä soittanut hätäkeskukseen ja poistunut asunnosta. Murhassa käytettiin tekovälineinä teleskooppipatukkaa ja puukkoa. Matilainen oli puukottanut uhria 50 kertaa ja iskenyt teleskooppipatukalla kaksi kertaa. Uhrin kuolinsyy oli kaulan ja rinnan alueen haavat ja viillot.
Syyttäjän mukaan teko ja sen jäljet osoittavat tarkoituksellisuutta ja erityistä raakuutta. Tekotapa osoitti sitkeää surmaamispyrkimystä ja näin ollen tekee syyttäjän mukaan tekotavasta törkeän. Syyttäjän mukaan vastaaja oli myös todistetusti aikaisemmin puhunut Hakulisen tappamisesta, mikä tukee näkemystä teon suunnitelmallisuudesta. Todisteina käytettiin Matilaisen ja Silvennoisen välistä viestittelyä, jossa Matilainen oli avautunut Silvennoiselle mustasukkaisuudestaan sekä siitä, että hän pelkäsi joku päivä tappavansa Hakulisen.
Puolustus nojasi Matilaisen harhaisuuteen
Matilainen myönsi lievän vahingonteon, törkeän kotirauhan rikkomisen ja Hakulisen kuoleman siltä osin, että Matilainen kiistää murhan mutta myöntää aiheuttaneensa vammat, jotka ovat aiheuttaneet kuoleman. Puolustus kiistää julman tekotavan ja erityisen raakuuden (vaikka myöntää raakuuden) ja sen sijaan esittää teon olleen tappo. Matilaisen puolustus pyrki lieventämään Matilaisen syyllisyyttä alleviivaamalla Silvennoisen ja Matilaisen aikaisempaa “romanttista” suhdetta ja Matilaisen “pakkomiellettä Silvennoista kohtaan”. Puolustus pyrki maalaamaan Matilaisesta ihastuneen miehen kuvaa, joka tiedosti romanttisen pakkomielteensa Silvennoista kohtaan ja pyrki irtautumaan riippuvuudestaan irtisanomalla vuokrasopimuksensa. Puolustus käyttikin todisteena vuokratodistuksen irtisanomista (päivätty 30.11.2020) ja Silvennoisen tekstiviestitse antamaa lupausta siitä, että hän ei kutsuisi kotiin vieraita.
Puolustus pyrki myös osoittamaan Matilaisen pelänneen Hakulista. Puolustus korosti uhrin aseistautuneisuutta sekä sitä, että Matilainen oli kuullut Silvennoiselta, että Hakulinen oli halunnut tappaa Matilaisen. Tässä puolustus käytti todisteena Silvennoisen ja Hakulisen välistä viestinvaihtoa, joka käsitti “tuhansia roiseja viestejä”. Näissä viestiketjuissa kieli oli väkivaltaa ihannoivaa ja kansallissosialismi tihkui läpi. Hakulinen oli esimerkiksi ihastellut sitä, että hänellä on “natsiprinsessa ja tuleva neljäs valtakunta”.
Syyttäjän mukaan se, että Matilainen tunkeutui aamulla aggressiivisesti Silvennoisen asuntoon ei tue sitä väittämää, että Matilainen pelkäsi Hakulista. Lisäksi Matilaisen saamat haavat tukevat sitä, että kamppailu oli yksipuolinen.
Matilaisen todistus oli kauttaaltaan johdonmukaista, hän tunnusti tekonsa ja osasi kuvailla siihen johtaneet tekijät. Matilainen kuitenkin korosti puheenvuoroissaan psykoottisuuttaan, muistikatkojaan ja harhaisuuttaan. Onkin epäselvää, että oliko vetoaminen mielentilaan pelkkä puolustuksen pyrkimys lieventää tuomiota murhasta tapoksi. Koska osa materiaalista on salattu, on epäselvää, että onko Matilainen ollut huumeiden tai alkoholin vaikutuksen alaisena.
Syyttäjä vaatii Matilaiselle syytettä murhasta elinkautiseen tai taposta vähintään 11 vuodeksi. Lisäksi sekä syyttäjä että puolustus suosittelivat mielentilatutkimusta, minkä Kanta-Hämeen tuomarit totesivat perustelluksi. Matilaisen vangitsemista jatketaan Turun vankilassa.
Julkaisemme lähipäivinä tapaukseen perustuvan analyysin, jossa pohdimme muun muassa tapauksessa esiintynyttä harhaista ja misogynististä käytöstä kansallissosialisten aatteen kontekstissa sekä sitä, mitä tämä tapaus kertoo PVL:n toiminnan kriisiytymisestä.
Katso myös: