Koronaviruksen esiin tuomaa ekofasismia on vastustettava!

Kapitalistisen yhteiskunta- ja tuotantojärjestyksen pysähtyminen on ajanut saasteet laskuun Euroopassa. Raju muutos on nähtävissä varsinkin Pohjois-Italian ja Länsi-Saksan teollisuusalueilla.

”Venetsian kanaalien puhdistuminen, saasteiden väheneminen Kiinan kaupungeissa, villieläimiä kaupunkitilassa – luonto toipuu!” juhlitaan Twitterissä. ”Kaiken aikaa me olimmekin virus! Liikakansoitus tuhoaa ympäristön!”

Tällaisia ekofasismilla flirttailevia kannanottoja on nyt noussut esiin sosiaalisessa mediassa.

Ekofasismi on fasismin suuntaus, jossa fasismia perustellaan ja oikeutetaan ekologisella ajattelulla. Siitä on olemassa lukuisia ja useimmiten äärimmäisen marginaalisia variaatioita, joissa uudempi ja vanha fasistinen ajattelu yhdistyvät erilaisiin “vihreisiin teemoihin” ja usein myös misantropiaan eli inhoon tai vihaan ihmislajia kohtaan. Ekofasistisessa ajattelussa voidaan esimerkiksi väittää, että totalitaristinen hallinto, eugeniikka ja muut epäinhimilliset ja väkivaltaiset keinot ovat hyödyllisiä välineitä luonnonsuojelussa ja ilmastonmuutoksen pysäyttämisessä. Tällaisen haihattelun taustalla voi olla esimerkiksi ekofasisti Pentti Linkolan ajattelun mukaisesti väestönkasvun näkeminen ympäristön tuhoutumisen pääasiallisena syynä. Kuten ympäristöfilosofi Ville Lähde huomauttaa, usein “linkolaisiksi tunnustautuvat sellaiset ihmiset, joita ympäristöasiat eivät niinkään kiinnosta”. Ekofasistiseen aatteeseen kuuluu muun fasismin tavoin valkoisen ylivallan aate ja äärimmäinen rasismi sekä näistä kumpuava maahanmuuttovastaisuus. Esimerkeiksi tästä nostetaan muun muassa globaalin etelän maiden heikko jätehuolto, kun taas oman maan kolonialistinen luontosuhde sekä osallisuus köyhyyttä, jätettä ja ympäristöongelmia tuottavissa globaaleissa tuotantoketjuissa ohitetaan.

Vaikka suoranainen ekofasismi on verrattain marginaalista, usein fasistiryhmien ja -liikkeen propagandaan ja toimintaan on kuitenkin “päälleliimattu” erilaisia ekofasismista ammentavia teemoja ja argumentteja, vaikka ympäristön tila itsessään ei kiinnostaisi fasisteja. Tällöin pyrkimyksenä on ainoastaan viherpestä natsiaatetta ja muita fasismin muotoja “helpommin lähestyttäviksi” niiden syystäkin hirveästä maineesta huolimatta.

Todellisuudessa ympäristötuhon ja ilmastonmuutoksen taustalla on kapitalistinen tuotantojärjestelmä, johon elimellisesti kuuluva ajatus rajoittamattomasta kasvusta on ristiriidassa planeetan rajallisuuden kanssa. Rajattoman voiton riistäminen maapallon rajallisista resursseista sekä palkkatyöhön ja kuluttamiseen perustuva elämäntapa ovat yksinkertaisesti liikaa maapallon kantokyvylle – ei ihmisten määrä, etenkin kun otetaan huomioon se, mikä osa maapallon väestöstä kuluttaa eniten resursseja ja aiheuttaa eniten päästöjä. Esimerkiksi hyväntekeväisyysjärjestö Oxfamin raportti vuodelta 2015 paljastaa, kuinka maailman rikkain 10 % ihmisistä tuotti puolet kulutuksen hiilidioksipäästöistä, kun taaas väestön köyhin 50 prosenttia tuotti vain 10% päästöistä.

Päästöjen jakautumisessa on kyse ennen kaikkea luokkayhteiskunnasta ja globaalista eriarvoisuudesta. Graafi: Oxfam.

Ekofasistinen ajattelu perustuu sille, että tietty osa maailman väestöstä katsotaan haitalliseksi planeetalle ja siten määritellään tarpeettomaksi ja tapettavaksi (aattelliset yhtymäkohdat sosiaalidarwinismiin ovat selvät). Ajattelutapa on jo johtanut myös konkreettisiin hirmutekoihin: esimerkiksi etnonationalistiksi ja ekofasistiksi itseään manifestissaan kuvannut Uuden-Seelannin Christchurchin moskeijaiskujen tekijä tappoi 51 ihmistä ja haavoitti 49, ja hänen teostaan inspiroitunut Texasin El Pason joukkomurhaaja ampui kuoliaaksi 22 ihmistä ja haavoitti 24. Myös El Pason ampujan uskotaan julkaisseen oman manifestinsa, jossa hän kuvaa tekonsa perustuvan valkoisen ylivallan ja ekofasismin ideologioihin.

Ekofasismin haitallisuuden takia on syytä palata tarkemmin alun Twitter-kommenttiin ja purkaa sitä tarkemmin. Venetsian kanaalin ”puhdistumisen” on todettu johtuvan siitä, että veneiden potkurit eivät myllää pohjan sedimenttiä veden sekaan. Saasteiden väheneminen Kiinan kaupungeissa johtuu tehtaiden toiminnan ja liikenteen eli kapitalismin alaisen arjen pysähtymisestä. Villieläimet liikkuvat kaupungeissa usein öisin, mutta nyt se tapahtuu poikkeustilan vuoksi myös päivisin, jolloin helpommin huomaamme sen.

On naiivia uskoa, että muutaman viikon poikkeustilan jälkeen luonto olisi palautumassa kestävämpään tilaan vuosisadan riiston ja tuhoamisen jälkeen. Jo tuhansia ihmisiä tappaneen viruksen esittäminen hyvänä asiana on epäinhimillistävää ja julmaa. Se on sitä vieläkin enemmän, kun otamme huomioon, ketkä ympäristön tuhoutumisen ja ilmastonmuutoksen taustalla ovat. Öljyteollisuudella rikastuneet, kansainvälisten suuryritysten johtajat ja miljardöörit ovat jo osin vetäytyneet turvaan bunkkereihinsa ja yksityisille saarillensa palkatun hoitohenkilökuntansa kanssa. Maapalloa ei pelasta se, että italialainen mummo, pakolaisleirillä Kreikassa asuva syyrialainen lapsi, Yhdysvalloissa ilman sairasvakuutusta elävä tai paperiton siirtolainen Ranskassa menehtyy koronavirukseen. Ilmastonmuutoksen hillitsemiseksi ja luonnon monimuotoisuuden turvaamiseksi tarvitsemme globaalin järjestelmämuutoksen.

Fasismi, niin ”ekologinen” kuin tavallinenkin, pyrkii aina erottamaan meidät toisistamme ja näkemään kanssaihmisemme vihollisina – ”toisina”, joiden hävittäminen on välttämätöntä “valkoisen rodun” elämäntavan ja elinympäristön turvaamiseksi. Erityisen huolestuttavaa viime aikojen ekofasismin kanssa flirttailevissa ulostuloissa on se, kuinka helposti myös edistyksellisinä ja vapaamielisinä itseään pitävät ihmiset ovat valmiita omaksumaan fasistisia ajattelutapoja, kun ne on irrotettu laajemmasta ideologisesta viitekehyksestä ja paketoitu omiin aatteisiin sopivaan vihreään kääreeseen. Kun ekofasistisia ajatuskulkuja tulee esiin, niiden ideologinen alkuperä on osoitettava ja nimettävä ekofasismiksi. Näin argumentit voidaan purkaa yksi kerrallaan ja osoittaa, että ne tuskin kykenevät johtamaan ympäristökriisin ratkaisuun, vaikka kykenevätkin epäilemättä johtamaan fasistiseen diktatuuriin.

Hiipivän ekofasismin liisääntyessä on aiempaakin tärkeämpää kytkeä ekologinen ajattelu ja ympäristöliike kaikilla tasoilla antifasismiin ja ilmasto-oikeudenmukaisuuteen. Viherpesty fasismi on yhä fasismia, jonka voimme torjua kieltäytymällä sen tarjoamasta käsityksestä ”meistä” ja luomalla oman globaalin yhteisömme, joka perustuu toinen toisemme auttamiseen, inhimillisyyteen, vapauteen ja tasa-arvoon sekä solidaarisuuteen.

Lue lisää:

Posted in Mielipidekirjoitukset Tagged with: , , , , , ,