Pohjoismaisen Vastarintaliikkeen mielenosoitus Turussa 18.8.2018. Samasta paikasta lähti sen loputtua 188-mielenosoitus, jota PVL järjesti yhdessä Perussuomalaisten kanssa.
Helsingin Sanomien Berliinin-kirjeenvaihtaja Anna-Liina Kauhanen kirjoitti viime keskiviikkona Helsingin Sanomissa julkaistun artikkelin otsikolla “Mistä tunnistaa natsin?“. Kauhasen kirjoitus referoi Saksassa käytävää keskustelua natsien aktiviisesta roolista Chemnitzin maahanmuuttovastaisissa mielenosoituksessa. Yksi suurimmista keskustelun aiheista koskee sitä, keitä Chemnitzin kaduilla olleissa tuhansien ihmisten mielenosoituksissa on, äärioikeistolaisia vai “tavallaisia ihmisiä”. Chemnitzissä on ollut kaduilla HS:n mukaan äärioikeistolainen Pro Chemnitz -ryhmä, rasistinen Pediga-liike, lukuisia eri äärioikeistolaisia ryhmiä sekä Vaihtoehto Saksalle -puolueen (Alternative für Deutschland, AfD) johtohahmot. Tämän lisäksi paikalla on ollut oman sanomansa kanssa runsaasti järjestäytyneitä uusnatsien ryhmiä, kuten Pohjoismaisen vastarintaliikkeen (PVL) kanssa yhteistyötä aktiivisesti tekevä Der III. Weg. Ei siis ole ihme, että paikallinen juutalaisravintola joutui Chemnitzin äärioikeistolaisten mielenosoitusten aikana uusnatsien hyökkäyksen kohteeksi.
Natsien mobilisaatio Chemnitziin on osoittanut, että AfD on nyt valmis hylkäämään aikaisemmin esittämänsä huolet yhteistyöstä Pegidan kanssa ja syleilee aktiivisesti sen piirissä Saksin alueella toimivia äärioikeistolaisia liikkeitä ja ryhmiä. Viime viikkojen tapahtumat ja äärioikeistolainen toiminta eivät ole kuitenkaan ilmaantuneet alueelle tyhjästä. Tänä vuonna oikeudellisen päätöksensä saaneen natsien murhasolun NSU:n (Nationalsozialistischer Untergrund) tarina sijoittui samalle alueelle. Terroriryhmän jäsenet piilottelivat muun muassa Chemnitzissä ja sen lähikaupungeissa paikallisen uusnatsiliikkeen avustamina, suorittaen tänä aikana jatkuvasti lukuisia pankkiryöstöjä, rasistisesti motivoituneita murhia ja terroritekoja. Vuonna 2018 tuomion saivat myös 70 kilometrin päässä Chemnitzistä sijaitsevassa Freitalin kaupungissa toimineet natsit, jotka olivat räjähtein terrorisoineet kaupunkia ja sinne muuttaneita turvapaikanhakijoita. Alueelle keskittyneessä natsistinen terrori ei ole mikään sattuma vaan sitä voidaan pitää pitkän äärioikeistolaisen poliittisen toiminnan tuloksena, jonka on tehnyt mahdolliseksi itäisen Saksan taloudellinen tilanne, työttömyys ja näköalattomuus.
Kauhasen huomiot Saksasta koskevat yhtä lailla myös Suomea. Silti hän ei yhdistä saksalaista keskustelua äärioikeistosta lainkaan Suomen tilanteeseen, vaikka vain kolme viikkoa sitten PVL:n ja Perussuomalaisten (PS) jäsenet osallistuivat yhdessä mielenosoitukseen Turussa samoin kuin AfD:n jäsenet osallistuivat Chemnitzissä mielenosoitukseen uusnatsien kanssa. Täydennämme HS:n kirjoitusta kertomalla natsien ja parlamentaarisen äärioikeiston suhteesta Suomessa, analysoimalla tämän ympärillä käytävää mediakeskustelua niin Turun kuin viime vuosien itsenäisyyspäivien mielenosoitusten valossa sekä kertomalla lopuksi miten Suomessa tunnistaa natsin.
Perussuomalaisilla ja natseilla vuosia yhteistyötä
Suomen Sisun johtohenkilöihin kuuluva perussuomalaisten kansanedustaja Olli Immonen ja kaupunginvaltuutettu Teemu Lahtinen poseerasivat Pohjoismaisen Vastarintaliikkeen natsien kanssa Eugen Schuamanin haudalla Porvoossa 16.6.2015.
Saksalaisessa keskustelussa on tuotu esiin, miten perinteiset puolueet ovat mukana hälventämässä demokratian ja diktatuurin eroa imitoimalla äärioikeiston puhetapaa. Samalla tavalla Suomen pääministeri Juha Sipilä on imitoinut äärioikeiston siirtolaisvastaista retoriikkaa tavalla, joka edistää äärioikeiston ideologista tavoitetta: patriarkaalisuuteen ja globaaliin kapitalismiin kytkeytyvän valkoisen ylivallan rakenteellista ylläpitämistä. Niin ministerien ja kansanedustajien puheet kuin uusnatsien kanssa äärioikeistolaisiin mielenosoituksiin osallistuvat ihmiset pönkittävät yhteiskunnan sortavia rakenteita ja edistävät rasistista ja seksististä väkivaltaa.
PVL:n uusnatsien ja PS:n jäsenten välinen yhteistyö ei ole enää moneen vuoteen ollut uusi asia. Joulukuussa 2014 PVL järjesti ensimmäistä kertaa 612-mielenosoituksen yhdessä Suomen Sisun (SS) ja Sarastus -kollektiivin kanssa. Reilu puoli vuotta myöhemmin kesäkuussa 2015 SS:n puheenjohtaja ja kansanedustaja Olli Immonen (PS) nousi julkisuuteen poseeraaamalla PVL:n natsien kanssa Eugen Schaumanin haudalla Porvoossa. Elokuussa 2015 alkaneet ja seuraavalle vuodelle jatkuneet eräänlaiseksi “Suomen Pegidaksi” muodostuneet äärioikeistolaiset Rajat kiinni -mielenosoitukset houkuttelivat PVL:n natsit marssimaan Perussuomalaisten rinnalla ja pyrkimään aktiivisesti rekrytoimaan uusia jäseniä järjestönsä riveihin. PVL on aina pyrkinyt kasvamaan muiden äärioikeistolaisten, nationalististen ja rasististen ryhmien kautta ja kustannuksella, joten kieltouhan alla olevan natsijärjestön suhdetta muihin “kansallismielisiin” ryhmiin kuvaa hyvin termi loisiminen.
Jussi Halla-aho puhumassa äärioikeistolaisessa Jotain Rajaa -mielenosoituksessa Helsingissä 11.10.2015.
Jussi Halla-aho Perussuomalaisten puolueneuvoston kokouksessa 1. syyskuuta 2018. Samaan aikaan julkistettiin vuoden 2015 äärioikeistolaisista Rajat kiinni -mielenosoituksista iskulause Perusuomalaisten slogaaniksi.
Rajat kiinni -mielenosoitukset variaatioineen olivat usein Perussuomalaisten sekä heitä lähellä olevien tahojen järjestämiä ja niissä puhui useita Perussuomalaisten korkea-arvoisia jäseniä. Jussi Halla-aho puhui hommaforumilaisten järjestämässä samojen mielenosoitusten sarjaan kuuluvassa Jotain rajaa -mielenosoituksessa Helsingissä 11. lokakuuta 2015. Viime viikolla Perussuomalaiset ilmoittivat puheenjohtajansa Halla-ahon suulla, että puolueen uusi slogan on tutulta kuulostava “Jotain rajaa”. Laura Huhtasaari taas puhui vuonna 2015 äärioikeistolaisten ryhmien yhdessä järjestämässä Itsenäinen Suomi 2015 -mielenosoituksessa Helsingissä 6.12.2015. Vuoden 2017 lopulla Huhtasaaresta tuli PS:n presidenttiehdokas.
Laura Huhtasaari puhumassa äärioikeistolaisessa Itsenäinen Suomi 2015 -tapahtumassa Helsingissä 6.12.2015.
612-kulkueesta on muodostunut äärioikeiston suurin ja eniten eri toimijoita PVL:stä perussuomalaisiin yhteen kokoava tapahtuma, josta on muodostunut neljän vuoden aikana itsenäisyyspäivän uusi fasistinen perinne. Alusta lähtien suomalaisessa medialla on ollut vaikeuksia uutisoida tapahtumasta ja tapahtuman järjestäjät ja osallistujat ovat käyttäneet tätä hyväkseen. Aivan kuten Chemnitzin pogromien piirteitä saavissa äärioikeistolaisissa mielenosoituksissa myös Suomessa 612-mielenosoituksen kohdalla sen puolustelijat ovat sanoneet, että kyseessä ei ole uusnatsien tapahtuma tai edes äärioikeistolainen tapahtuma. Kuitenkin tapahtuman ideoijia ja järjestäjiä ovat alusta lähtien olleet äärioikeistolaiset ryhmät ja siihen osallistuvat käytännössä kaikki Suomen äärioikeistolaiset toimijat. 612-mielenosoituksen pääjärjestäjiin kuuluva Sarastuksen ja SS:n Timo Hännikäinen on jankuttanut vuodesta toiseen julkisuuteen samaa viestiä, jonka mukaan tapahtuma on “epäpoliittinen” ja kuinka sitä ei voi kokonaisuutena leimata siihen osallistuvien natsien perusteella. Vuoden 2017 itsenäisyyspäivän jälkeen Ylen toimittaja Eero Mäntymaa kirjoitti analyysin, jonka otsikossa hän kysyi onko 612 natsimarssi vai tavallisen kansan kulkue, samoja kaikuja kuulemme Saksassa käytävästä keskustelusta äärioikeiston kanssa marssivista “tavallisista ihmisistä”.
Tavallisia kansalaisia Turussa?
Vajaa vuosi Turun puukotuksen jälkeen äärioikeistoa PVL:n ja Soldiers of Odinin (SOO) uusnatseista SS:un yhteen kokoava Kansallismielisten liittouma (KL) ilmoitti järjestävänsä “epäpoliittisen” 188-Kukkavirta -mielenosoituksen Turun puukotuksen vuosipäivänä. KL:ssä toimii uusnatsien lisäksi mm. useita perussuomalaisia. PVL käytti tilaisuutta hyväkseen ja ilmoitti järjestävänsä oman avoimen kansallissosialistisen mielenosoituksensa samana päivänä Turussa, sillä Pirkanmaan käräjäoikeudessa vuonna 2017 kielletty natsijärjestö oli hiukan mainittua päivämäärää myöhemmin Turun hovioikeudessa vaatimassa mainitun kiellon kumoamista. Alusta lähtien oli selvää, että suurin osa PVL:n oman ja 188-mielenosoituksen osallistujista oli samoja henkilöitä, ja tapahtumien koreografiaa aikatauluista aina kokoontumis- ja päättymispaikkoihin oli koordinoitu PVL:n ja muiden KL:n jäsenten välillä.
Mediassa ei juuri etukäteen huomioitu 188 -mielenosoitusta, mutta itse tapahtumapäivänä siitä uutisoitiin laajasti. Suurin osa medioista tyytyi ainoastaan toteamaan, että PVL:n mielenosoitus päättyi 188-mielenosoituksen kokoontumispaikalle ja näiden kahden mielenoisotuksen osallistujien olleen osittain samoja. Ilta-Sanomat huomioi muita tarkemmin edes sen, että kansanedustaja osallistui 188-mielenosoitukseen. PS:ään kuuluvan kansanedustajan ja lukuisten kaupunginvaltuutettujen osallistuminen samalle marssille uusnatsien kanssa ei kuitenkaan aiheuttanut sen voimakkaampaa reaktiota, mikä on huolestuttava merkki rasismin ja natsiaatteen normalisoitumisen asteesta suomalaisessa yhteiskunnassa.
Vasta vajaa kaksi viikkoa myöhemmin HS kirjoitti, että “Perussuomalaisaktiivit osallistuivat toissa viikonloppuna Turussa samaan kulkueeseen kuin kansallissosialistisen Pohjoismaisen vastarintaliikkeen jäsenet. Puolueen puheenjohtaja Halla-aho ei tuomitse toimintaa.” Samassa jutussa 188-mielenosoituksen tiedottaja Terhi Kiemunki kiisti, että tapahtuman järjestämiseen olisi osallistunut myös PVL:n jäseniä (SOO:n uusnatsien osallistumisesta tapahtuman järjestelyyn mainittiin jutussa). Kuitenkin PVL:n jäsenet olivat mukana kulkueen käytännön järjestelyissä, joka käy selvästi ilmi julkaisemistamme kuvista.
Perussuomalaisten kaustislainen kaupunginvaltuutettu Mauri Peltokangas (puku päällä) neuvottelee PVL:n ja muiden 188-kulkueen järjestäjien kanssa. Kuvassa vasemmalta oikealle Suomen Sisun Kanta-Hämeen piiripäällikkö Maarit Toivainen, PVL:n tamperelainen jäsen Jari Mäki, Perussuomalaisten Peltokangas, PVL:n Porin ryhmänjohtaja Cari Murto, Tampereen Perussuomalaiset ry:n rahastonhoitaja ja Suomen Sisun Pirkanmaan piiripäällikkö Seikku Kaita ja kidutusmurhasta tuomittu PVL:n helsinkiläinen jäsen Rami Joukanen.
Kauhanen kirjoittaa, että Saksassa “osa muista keskustelijoista yrittää hämärtää Chemnitzin mielenosoitusten osallistujien suhdetta äärioikeistoon.” Samanlaisesta ilmiöstä on kyse sekä Turun että itsenäisyyspäivän mielenosoitusten kohdalla ja Perussuomalaiset ovat aktiivinen osapuoli tässä hämärtämisessä puheenjohtaja Halla-ahoa ja 1. varapuheenjohtaa Huhtasaarta myöten. Yksi esimerkki tästä on se, että Turun kaupunginvaltuuston Perussuomalaisten valtuustoryhmä ainoana puolueena kieltäytyi allekirjoittamasta PVL:n toimintaa paheksuvaa yhteiskannanottoa. Mielenosoituksen jälkeen Halla-aho on pysynyt samassa kertomuksessa ja pyrkinyt johdonmukaisesti siirtämään keskustelun PS:n jäsenten ja PVL:n uusnatsien yhteistyöstä Turun puukotukseen ja maahanmuuttoon. HS nosti esiin, että myös Huhtasaari kommentoi aktiivisesti Turun mielenosoituksia:
PERUSSUOMALAISET ovat antaneet Turun PVL:n marssille ja Kansallismielisten liittouman kulkueelle hyväksyntänsä. Turun muut valtuustopuolueet ilmaisivat paheksuntansa uusnatsijärjestö PVL:n marssia kohtaan ennen vuosipäivää.
Sen sijaan perussuomalaiset keskittyivät tuomitsemaan Ei natseja Turkuun -tapahtuman.
Puolueen varapuheenjohtaja Laura Huhtasaari julkaisi Turun terroriteon vuosipäivänä Facebook-sivuillaan videon, jossa kommentoi vuosipäivän tapahtumia.
”Jos olisin ollut Turussa, en olisi vastustanut natseja vaan terroristeja”, Huhtasaari sanoi videollaan painokkaasti.
Kotonen arvioi, että 188-Kukkavirta-tapahtuma ja sen retoriikka muistuttaa läheisesti itsenäisyyspäivän 612-kulkuetta. Myös itsenäisyyspäivän kulkueeseen on ottanut osaa PVL:n uusnatseja.
”Tapahtuma esitetään hyvin epäpoliittisena ja isänmaallisena”, Kotonen sanoo.
Halla-aho myös kielsi tietävänsä mikä KL on, vaikka sen toimijoista osa on PS:n jäseniä ja väitti ettei PS:lla ole yhteyksiä PVL:n jäseniin. Yle kysyi asiasta Halla-aholta joka vastasi, että “ääriliikkeet pyörivät perussuomalaisten tilaisuuksien liepeillä, koska ne pyrkivät hyötymään puolueen maahanmuuttokriittisestä sanomasta.” Tämä pitää paikkansa PVL:n kohdalla, mutta kolikon toinen puoli on se, että yhtä lailla erään toisen ääriliikkeen eli SS:n sisäänsä sulauttaneet perussuomalaiset ovat vaaleissa aktiivisesti hyödyntäneet viime vuosina järjestettyjen rasististen, nationalististen ja äärioikeistolaisten mielenosoitusten synnyttämää vihaa, pelkoa ja turvattomuutta.
Mistä tunnistaa natsin?
Jos Halla-ahon, Huhtasaaren, Immosen, Lahtisen ja muiden PS:n jäsenten puheita kuuntelee voi syntyä vaikutelma siitä, että PS:n piirissä on huomattavia vaikeuksia natsien tunnistamisessa. Jopa PS:n ulkopuolisten ihmisten kuulee välillä ihmettelevän sitä, voiko äärioikeiston mielenosoituksiin osallistuvia ihmisiä kutsua natseiksi. Tämä herättää kysymyksen onko Suomessa ihmisillä vaikeuksia tunnistaa natseja? Varmoja merkkejä ovat SOO:n tunnuksilla varustetut hupparit ja liivit tai PVL:n logoa kantavat hatut, paidat ja takit. Hakaristien ja muiden natsisymbolien sekä numerokoodien (tunnetuimpina luultavasti numerot 14, 18, 28, 88) lisäksi on olemassa Thor Steinarin kaltaisia natsien suosimia vaatemerkkejä. Varsinkin järjestöjen logoista on helppo tunnistaa natsit:
188-mielenosoituksen tiedottaja Terhi Kiemunki tulee 25.8.2018 Turussa Pohjoismaisen Vastarintaliikkeen mielenosoitukseen seurueessa, jossa kaikki muut ovat natsijärjestön jäseniä. Mikäli Kiemunki vain olisi tajunnut katsoa paidoissa olevia PVL:n riimulogoja hän olisi tajunnut olevansa natsien seurassa.
Kiemunki valmiina johtamaan 188-mielenosoitusta 25.8.2018 Turussa. Jos Kiemunki vain olisi katsonut taakseen ja nähnyt PVL:n jäsenet pukeutuneina järjestön logoa kantaviin paitoihin.
Terhi Kiemunki Pohjoismaisen Vastarintaliikkeen mielenosoituksessa Tampereella 21. lokakuuta 2017. Jos hän vain olisi tiennyt, että hänen takanaan oleva lippu on natsilippu.
Pohjoismaisen vastarintaliikkeen jäseniä itsenäisyyspäivän 612-mielenosoituksessa vuonna 2017. Jos vain osallistujat olisivat lukeneet, että natsien takissa lukee englanniksi järjestön nimi kissan kokoisin kirjaimin, he olisivat tunnistaneet natsit.
Jos vain 612-mielenosoituksen järjestäjät Jarkko Pesonen ja Timo Hännikäinen olisivat tajunneet, että heidän edessään vuoden 2017 soihtukulkueessa marssii Pohjoismaisen Vastarintaliikkeen koko syksyn mediassa ollut Jesse Torniainen natsijärjestön logolla varustetussa kaulahuivissa.
Jos henkilö ei kuitenkaan viesti kansallissosialistista ideologiaansa pukeutumisellaan, ei häntä voi tunnistaa natsiksi ulkoisin perusteihin mikäli ei satu tuntemaan suomalaisten natsiryhmien jäseniä ulkonäöltä (muun muassa tästä syystä antifasistit julkaisevat natsien kuvia verkossa). Kauhanen referoi saksalaista keskustelua ja kirjoittaa mistä ulkoisten tuntomerkkien puuttuessa tunnistaa natsin. Ensimmäisenä on jos henkilö nostaa käden natsitervehdykseen:
Pohjoismaisen vastarintaliikkeen helsinkiläinen jäsen Samuli Matilainen lopettaa puheensa natsitervehdykseen järjestön mielenosoituksessa Turussa 18.8.2018.
Pohjoismaisen vastarintaliikkeen mielenosoituksen osallistujat tekevät natsitervehdystä Turussa 18.8.2018. Voi kuitenkin olla, että lippispäinen 188-Kukkavirta -mielenosoituksen tiedottaja Terhi Kiemunki ei huomannut olevansa keskellä hailaavia natseja.
Pohjoismaisen vastarintaliikkeen aktiivi Janne Moilanen lopettaa 6.12.2017 järjestetyn kansallissosialistisen mielenosoituksen natsitervehdykseen. Kuka kuitenkaan olisi arvannut, että kansallissosialistisessa mielenosoituksessa on mukana natseja.
Osallistuja tekee natsitervehdyksen 612-mielenosoituksessa Helsingissä 6.12.2017. Taustalla oikealla Pohjoismaisen Vastarintaliikkeen Suomen johtaja Antti Niemi. Kuka olisi arvannut, että äärioikeiston mielenosoituksessa on natseja.
Kauhasen mukaan natsit tunnistaa myös edellämainittujen seikkojen lisäksi myös siitä mitä he huutavat mielenosoituksissaan. PVL:n mielenosoituksissa on esimerkiksi huudatettu osallistujia “Eläköön kansallissosialismi!” ja “Eläköön voitto!” (saks. Sieg Heil) iskulauseilla, jotka eivät jätä tulkinnan varaa. Tällä hetkellä kasvava joukko ihmisiä tunnistaa sen, että Suomessa on natsiongelma. Harvempi kuitenkin tunnistaa millä konkreettisilla keinoilla Perussuomalaiset tarjoavat institutionaalista tukea ja antavat legitimiteettiä kaduilla marssiville uusnatseille. Kauhasen Saksasta tekemää analyysiä pitäisi soveltaa myös Suomen tilanteeseen. Se voisi mennä jotenkin näin, jos vaihdamme Kauhasen tekstistä Saksan tilalle Suomen ja Vaihtoehto Saksalle -puolueen tilalle Perussuomalaiset:
Suomen tapahtumista on monta syytä huolestua. Yksi niistä on juuri se, miten parlamenttipuolue PS omalla toiminnallaan normalisoi äärioikeistoa, tekee siitä omalla tuellaan kuin yhden poliittisen toimijan muiden rinnalla.
Se, että tämä taktiikka toimii, on vakava paikka demokratialle. Suomen perinteiset puolueet voivat kuitenkin myös kysyä itseltään, miksi tähän on tultu. Ne ovat ottaneet yhteiskuntarauhan itsestäänselvyytenä ja vähätelleet äärioikeiston vaikutusvaltaa ja sitä vipua, jonka liike on saanut vuosien 2015–2016 pakolaiskriisistä.
Lisää Perussuomalaisten ja Pohjoismaisen Vastarintaliikkeen suhdetta käsitteleviä kirjoituksia:
- Yli tuhat vastusti natseja Turussa, Perussuomalaiset yhteistyössä uusnatsien kanssa
- Ihmisvihaa ja yhteistyötä natsien kanssa – tällainen on 188-Kukkavirta -mielenosoituksen järjestäjä Kansallismielisten liittouma
- Fasismin jatkuva lumous: Perussuomalaiset Nuoret osoittivat mieltä Trumpin puolesta uusnatsien kanssa
- Jälkikommentti: Awakening-konferenssi johti Perussuomalaisten Nuorten pitkien puukkojen päivään
- Salamyhkäinen äärioikeiston tapahtuma sunnuntaina Helsingissä: kansainvälisiä puhujia yhdistää antisemitismi ja misogynia
- Perussuomalaisten Nuorten jäseniä puhumassa Tallinnan natsikonferenssissa jo toisena vuonna peräkkäin
- Itsenäisyyspäivän uusi fasistinen perinne: 612-mielenosoitus 2014-2016
- Skenen haltuunotosta puolueen haltuunottoon – mikä on Suomen Sisu? 1/2
- Rasismia ja fasismia Tampereella: Perussuomalaisista erotetun Terhi Kiemungin ura 2015-2017
- Hallituspuolueen poliitikot, natsit ja kansallismielisen vallankumouksen haikailu