Suomessa on vuosien aikana kehittynyt natsiongelma, joka vaati ensimmäisen kuolonuhrinsa 16. syyskuuta 2016. Tuolloin Pohjoismaisen vastarintaliikkeen (PVL) Suomen osaston helsinkiläinen aktiivi Jesse Torniainen potkaisi Jimi Karttusta rintakehään. Karttunen löi kaatuessaan päänsä asfalttiin ja kuoli saamiinsa vammoihin seuraavalla viikolla. Oikeuslääketieteellisessä tutkimuksessa kuolinsyyksi vahvistui pahoinpitelyn seurauksena saatu kallovamma. Torniainen sai 7. joulukuutta syytteen törkeästä pahoinpitelystä ja törkeästä kuolemantuottamuksesta. 22. joulukuuta järjestetyssä oikeudenkäynnissä syyttäjä vaati Torniaiselle 5,5-6 vuotta vankeutta. Oikeus antaa tuomion 30. joulukuuta kello 11:00.
Väkivalta on osa natsien kasvustrategiaa
PVL on jo vuosien ajan terrorisoinut ihmisiä hyökkäämällä väkivaltaan valmistautuneena vasemmistolaisten, seksuaalivähemmistöjen, rodullistettujen ja satunnaisten ohikulkijoiden kimppuun. Tunnetuissa tapauksissa poliisi ei ole kertaakaan estänyt PVL:n hyökkäystä. Sen sijaan itsepuolustukseen valmistautunut pienikin joukko määrätietoisia ihmisiä on voinut torjua väkivaltaisia iskuja yrittävät natsit. Yksi PVL:n tunnetuimmista iskuista on hyökkäys pullokassien ja puukon kanssa Jyväskylässä järjestettyyn kirjastotilaisuuteen tammikuussa 2013. Tapahtuman turvamiehiksi oli onneksi pyydetty itsepuolustukseen valmistautuneita antifasisteja. Paikalla olleiden henkilöiden mukaan oli selvää, ettei poliisi ollut tapahtumaa ennen tai sen jälkeen kiinnostunut puuttumaan väkivaltaisten natsien toimintaan.
Puolitoista vuotta myöhemmin PVL:n uusnatsit hyökkäsivät jälleen ryhmänä ohikulkijan kimppuun katutapahtumansa yhteydessä Jyväskylän keskustassa. Poliisi ei estänyt pahoinpitelyä, vaikka PVL:n aktiiviset jäsenet olivat aiemmin syyllistyneet puukotukseen samassa kaupungissa. Kaikille vuonna 2008 Suomeen tuodun järjestön toimintaa seuranneille oli viimeistään tuolloin selvää, että paikallisten ihmisten pahoinpitely on tärkeä osa PVL:n kasvustrategiaa. Toinen tärkeä osa on liittoutuminen muiden fasististen ryhmien kanssa, minkä konkreettisin ilmaus on tänäkin vuonna järjestetty 612-soihtukulkue. Tämän lisäksi PVL:n organisaatio pyrkii laajentumaan luomalla Suomeen uutta fasistista (ala)kulttuuria, joka hyödyntää poliittisen yhteisön lujittamisessa musiikkia ja urheilua.
Kieltää vai ei – julkinen keskustelu PVL:n kieltämisestä on ollut yksioikoista
Jimi Karttusen kuoleman jälkeen Suomessa alkoi julkinen keskustelu siitä, miksi poliisi ei puuttunut ennakolta PVL:n toimintaan Helsingin Rautatieasemalla. Osittain samankaltainen keskustelu käytiin vuoden 2013 Jyväskylän kirjastopuukotuksen ja vuoden 2015 Jyväskylän pahoinpitelyn jälkeen. Syksyn 2016 aikana poliitikot, poliisi ja muut viranomaiset ovat keskustelleet PVL:n kieltämisestä, mutta eivät juurikaan siitä, mitä konkreettisia seurauksia kiellolla olisi. Torstaina 22. joulukuuta 2016 päivän pääuutinen oli, että poliisihallitus ilmoitti nostavansa kanteen PVL:n kieltämiseksi. Kanne jätetään vuoden 2017 alkupuolella, jonka jälkeen järjestön kieltämisestä päättää tuomioistuin.
Natsijärjestön vastustamisesta ruohonjuuritasolla ei olla puhuttu valtamediassa käytännössä lainkaan. Vaikuttaa siltä, että järjestäytyneestä äärioikeistosta ja väkivaltaisista natseista kumpuavien ongelmien ratkaisu on vain haluttu ulkoistaa valtion hoidettavaksi. Monet jopa tuntuvat asiaa sen kummemmin miettimättä uskovan, että natsien vastustamisesta tulisi helpompaa jos natsijärjestöt kiellettäisiin.
Historiantutkija Jussi Jalonen tiivistää PVL:n kieltämisestä syksyn mittaan julkisuudessa käydyn keskustelun ja kritisoi hallitusta ja virkamiehiä kyvyttömyydestä kieltää järjestö. Jalonen on selvästi järjestön yksiselitteisen kieltämisen kannalla, mutta ruohonjuuritason antifasistisesta näkökulmasta tarkasteltuna asia ei suinkaan ole näin yksinkertainen. Yhden poliittisen järjestön kieltämistä voidaan nimittäin käyttää ennakkotapauksena toisten järjestöjen kieltämiseen. Poliisi häiriköi jo nyt rasismin ja fasismin vastaiseen toimintaan osallistuvien henkilöiden elämää. Pahimmassa tapauksessa myös antifasistisia, antikapitalistisia ja antiautoritaarisia ryhmiä voitaisiin kieltää ja näin rajoittaa niiden toimintaa. Poliittisten järjestöjen lailla kieltäminen saattaisi hankaloittaa enemmän fasismin vastustamista kuin äärioikeistolaisten järjestöjen toimintaa. Ja vaikka vain PVL kiellettäisiin, kiellon toimivuutta käytännössä ei olla selvästikään ajateltu loppuun saakka.
Mitä PVL:n kaltaisten natsijärjestöjen kieltämisestä seuraisi?
1. Järjestö jatkaisi toimintaansa maan alla
Kohtaamansa moninaisen vastustuksen takia Pohjoismainen vastarintaliike toimii jo nyt suurilta osin maan alla. Järjestön (julkisuudessa esiintyvistä) aktiiveista suurin osa on ollut mukana järjestön toiminnassa koko tämän vuosikymmenen ja he ovat ideologisesti paksukalloista porukkaa. Kielto ei merkittävästi muuttaisi nykyistä tilannetta, vaikka se hankaloittaisi natsien avointa toimintaa. Käytännössä kieltäminen todennäköisesti tarkoittaisi uuden natsijärjestön perustamista, ja jos myös se kiellettäisiin niin sen tilalle perustettaisiin jälleen uusi, kuten saksalaisilla natseilla on ollut tapana tehdä. Järjestö saattaisi myös hajauttaa entisestään organisaatiorakennettaan, johon sillä on jo nyt valmiuksia. Johtajaperiaattesta luopuminen vuonna 2015 vei järjestöä jo askeleen tähän suuntaan.
Vastarintaliikkeen yhdistyksen kieltäminen olisi helppo kiertää perustamalla yhdistyksiä muilla nimillä tai hoitamalla rahaliikennettä yksittäisten henkilöiden pankkitileiltä. Lokakuussa 2016 OP-ryhmän omistama maksuvälityspalvelu lopetti palvelujensa tarjoamisen PVL:n pyörittämälle verkkokaupalle. Järjestö kuitenkin sai pian tilisiirrot taas toimimaan ja alkoi käyttää tämän lisäksi anonyymiä digitaalista bitcoin-valuuttaa.
Jos PVL kiellettäisiin osa järjestön aktiiveista joutuisi vankilaan. Tämä ei kuitenkaan estäisi natseja toimimasta vankilasta käsin ja sieltä vapauduttuaan. Natseja on tuomittu vankilaan jo nykyisenkin lainsäädännön puitteissa. Jesse Torniainen on ollut vankilassa jo ennen Jimi Karttusen tappoa, muttei silti lopettanut toimintaansa.
2. Järjestöön rekrytoiminen vaikeutuisi
Vaikka PVL toimii erittäin aktiivisesti internetissä ja pyrkii aktiivisesti rekrytoimaan jäseniä sitä kautta, on suurin osa ryhmän aktiiveista vanhoja tuttuja kasvoja jo vuosien ajalta. Kuten yllä todettiin, toimii PVL jo nyt suurimmaksi osin maan alla, mikä näkyy myös sen nykyisissä rekrytointikanavissa ja -strategioissa. Vuoden 2016 itsenäisyyspäivän avoimen kansallissosialistinen marssi oli ensimmäinen PVL:n etukäteen ilmoittama julkinen mielenosoitus, vaikka järjestön Suomen osasto perustettiin jo vuonna 2008. Suurin piirtein kaikki järjestön toiminta tapahtuu jo nyt suljetun pienen piirin sisällä. Tämä ei ole seurausta poliisin toiminnasta, vaan natsijärjestön kohtaamasta moninaisesta vastarinnasta ja valitsemastaan strategiasta, joka on suunnattu pääasiassa väkivaltafantasioista haaveileville nuorille miehille. Maanalaisuus ja sen mukanaan tuoma salamyhkäisyys saattaisi jopa auttaa järjestöä houkuttelemaan haluamiansa väkivaltaan valmiita kaadereita.
Jos järjestö olisi kielletty Suomessa, se ei voisi enää käyttää rakentamaansa Pohjoismaisen vastarintaliikkeen “brändiä”. Tämän seurauksena järjestö todennäköisesti perustaisi uuden järjestön vanhan tilalle tai useita pieniä ryhmiä. Nykyisellään PVL:n rekrytoiminen tapahtuu kuitenkin ennen kaikkea fyysisten kontaktien kautta (kaveripiirit, keikkatoiminta jne.). Tähän kielto ei auttaisi.
Natsijärjestöjen kieltäminen ei ole auttanut muualla
Ison-Britannian valtamediassa on käyty viime aikoina samankaltaista keskustelua natsijärjestöjen lakkauttamisesta kun Suomessa. 12. joulukuuta tehdyn aloitteen perusteella vaikuttaa siltä, että PVL:n yhteistyötahona toimiva National Action tullaan kieltämään ja luokittelemaan terroristijärjestöksi. National Actionin perustaja ja johtaja Benjamin Raymond vieraili tammikuussa 2015 Suomessa tutustumassa PVL:n toimintaan. Samalla vierailulla Raymond tapasi Timo Hännikäisen johtaman Sarastus-kollektiivin toimituskuntaan kuuluvaa Kai Murrosta PVL:n kerhotilassa.
Kääntämässämme artikkelissa Vice-lehden toimittaja James Poulter kirjoittaa, miksi brittiläisten natsijärjestöjen kieltäminen on ajanhukkaa. Poultier huomauttaa, ettei natsijärjestöjen kieltäminen ole saanut niitä lopettamaan toimintaansa edes Saksassa. Saksan lainsäädäntö rajoittaa huomattavasti Suomen lakia tiukemmin äärioikeiston toimintaa. Esimerkiksi äärioikeistolaisten symbolien vaatteissa kantaminen tai natsitervehdysten tekeminen johtavat Saksassa pidätykseen ja vähintään sakkoihin. Suomessa molemmat ovat tavallisia näkyjä maahanmuuttovastaisissa mielenosoituksissa, eikä poliisi puutu niihin käytännössä lainkaan, vaikka rikoslakiin on kirjattu pykälä kiihottamisesta kansanryhmää vastaan. Poliisi on Suomessa viimeisen vuoden aikana keskittynyt häiritsemään enemmän antirasisteja ja antifasisteja kuin natseja.
Jos PVL:n lailla kieltäminen ei estä järjestöä toimimasta, mitä natsijärjestölle sitten pitäisi tehdä? Ainoa vaihtoehto on yhteisöllinen ja poliittinen puuttuminen fasismiin. On luotava entistä laajempi, voimakkaampi ja taktiikoiden moninaisuuden lähtökohdakseen ottava ruohonjuuritason antifasistinen liike. Tätä varten on välttämätöntä, että myös uusia ihmisiä aktivoituu antifasistisessa toiminnassa. Tämä voi tapahtua yhtä lailla liittymällä Variksen paikallisryhmien kaltaisiin olemassa oleviin ryhmiin tai perustamalla eri tavalla järjestäytyneitä ja omalla tavallaan toimivia uusia järjestöjä. Antifasistisella kentällä on tilaa monenlaiselle toiminnalle ja liittolaisuuksille.
Liity antifasistiseen toimintaan
Antifasistisen joukkoliikkeen luomiseksi ei riitä se, että twiittailee turvallisen etäisyyden suojista tai osallistuu silloin tällöin rasismin ja fasismin vastaisiin tapahtumiin. Jokaisen vastuulla on järjestäytyä poliittisesti, jotta voimme yhdessä vastata äärioikeiston väkivaltaisiin ja lisääntyviin hyökkäyksiin. Tämä vaatii monenlaista ruohonjuuritason toimintaa kaduilla, kouluissa, työpaikoilla ja kaikkialla missä ihmiset elävät.
Moni on saattanut kokea epävarmuutta aloittaessaan poliittisen toiminnan. Mitä minä voin tehdä? Mistä voin aloittaa? Tähän auttaa puhuminen ja verkostoituminen muiden kanssa. Muodosta ystäviesi kanssa ryhmä, jonka kanssa lähteä yhdessä fasisminvastaisiin mielenosoituksiin tai levittämään antifasistisia materiaalia kaduille. Miettikää yhdessä mitä haluatte tehdä ja miten voisitte jatkaa aktiivisemmin yhdessä toimimista.
Varis-verkosto toimii pysäyttääkseen fasistiset ryhmät ja kitkeäkseen niiden yhteiskunnallisen kasvualustan. Jos haluat toimia fasismia vastaan kanssamme, ota yhteyttä lähimpään paikallisryhmään. Jos kotikaupungissasi ei vielä ole olemassa paikallisryhmää, verkosto voi auttaa sinua toiminnan aloittamisessa.
Lue lisää:
Vice: Miksi brittiläisten natsijärjestöjen kieltäminen on ajanhukkaa
Paikallisten pahoinpitely ja yhteistyö immosten kanssa osa natsien kasvustrategiaa
Itsenäisyyspäivä muuttumassa äärioikeiston temmellyskentäksi – 612-soihtumarssi yhdistää järjestöjä
Suomen vastarintaliike tappoi ohikulkijan katutempauksensa aikana